Satakunnan meikäläisten joulukalenteri luukku 17.

Sinä vuonna, kun Suomi 100 vuotta täytti, Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksella oli Kyläelämää Satakunnassa Leader -hanke, joka tuotti 36 kyläelokuvaa Satakunnan kylistä 100 satakuntalaista elokuvaa sarjaan. Hanke ei mennyt ihan kuin Strömsöössä, vaikka kyläelokuvat saatiin kaikki valmiiksi, harmia aiheutti se, että SEKKilläset joutuivat vuoden loputtua 3 kuukauden pakkolomille, yhden puolipäiväohjaajan paukut olivat loppua kesken, joten  hankkeen loppuun saattamiseksi tarvittiin Satakunnan meikäläisten apua aika monessa kyläelokuvassa.

17. Kyläelämää ja -elokuvia Satakunnassa 

Kyläelämää Satakunnassa oli 5 Leader ryhmän yhteinen hanke SEKKin kanssa, jossa haluttiin tuoda esille satakuntalaista kyläelämää jokaisesta kunnasta kahden kyläelokuvan verran. Ideana oli saada elokuvien sisältö ja ideat kyliltä sekä SEKKiltä elokuvaosaamista että apuvoimia elokuvien loppuun saattamiseksi että julkaisemiseksi.

Kaikenkaikkiaan 36 julkaisuista kyläelokuvista oli 12 elokuvassa mukana Satakunnan meikäläiset avustajina, äänittäjinä ja kuvaajina. 

Tämän lisäksi Satakunnan meikäläisillä oli oma 17 elokuvan Myötätuulen viesti sekä parikymmentä muuta omaa  lyhytelokuvaa murheinaan, joten panos 100 satakuntalaista elokuvaa -sarjassa oli aina mittava

Mielenkiintoista on se, että 3 katsotuimpaa kyläelokuvaa olivat Satakunnan meikäläisten tuottamia.
1. Kyläkierros Karviassa kuvattiin Karvian Myötätuulen viestin yhteydessä, tuottajina Merikarvian meikäläiset.
2. Kyläelämää Merikarvian Lauttijärvellä oli Merikarvian meikäläisten kuvaama.
3. Se Harjavallan Pirkkala oli Harjavallan meikäläisten tuottama.
Sitten tuli vasta muut kyläläisten elokuvat.

Kaikki Kyläelämää Satakunnassa 2017 elokuvat löydät tästä linkistä

Eikä näitä elokuvia katsottu siksi, että ne olivat kehitysvammaisten elokuvatekijöiden juttuja vaan siksi, että ne olivat niin helkkarin hyviä kyläelokuvia.

Eipä tuo kyläelokuvajuttu ihan mikään uusi Satakunnan meikäläisten juttu ole. Ensimmäinen kyläelokuva taidettiin tehdä jo 1993, KeViKe TV Eurajoella. 1995 kuvattiin Reposaaressa Reposaari eepos, josta tuli kulmakivi meikäläisten kyläelokuvien tekemiseen, kun se voitti kansainvälisen Blue Sea Film Festivaalien elokuvakilpailun dokumenttisarja 1. palkinnon 1996. Eikä pidä unohtaa, että kyläelokuvaosaamista haettiin Äetsän viestintäleireiltä 1994 lähtien ja olihan nuo Myötätuulen viestitkin 1992 lähtien eräänlaista kyläelämän dokumentointia, kun luuhattiin pitkin metsäteitä läpi koko Satakunnan polkupyörillä sekä viestejä vieden että elokuvia tehden.

Kun kehitysvammaisten elokuvatoiminnalla meni huonosti vuosituhannen alussa, niin otettiin KeViKen kehittämät yhteisöelokuva metodit kyläelokuvien tekemiseen ensin Karhuseudun kylien kanssa 2003 lähtien ja sitten vähän muidenkin. 1990 luvun puolivälissä KeViKen kehittämän yhteisöelokuvametodit toimivat aivan loistavasti kyläelokuvien tekemisen kanssa Karhuseudun kylillä.

Alussa ei juuri meikäläisiä näissä maaseudun kehittämishankkeissa paljoa ollut, vaikka olisi voinut asian ympärille kehittää oman erityisryhmien maakunnallisen kyläelokuvahankkeen. Aika ei vain tuolloin, eikä ehkä vieläkään, ole tähän kypsä. Vai olisiko aika nyt kypsä tällaiseen omaan hankkeeseen?

Tänä vuonna ei Leader tukea haettu kyläelokuviin, mutta tukea saatiin muita kanavia kautta. Merikarvialla tuki opisto- ja kulttuurilautakunta sekä Merikarvia-Seura 3 kyläelokuvan tekemistä, tukea ja yhteistyökuvioita saatiin myös Huittisissa, Raumalla ja Eurajoella kyläelokuvien tekemiseen. Ja Taiken tuella tietysti käytiin levittämässä tätä vammaisyhteisöiden erityistä elokuvaosaamista pitkin maakuntaa Osallisuus iltamissa ja muissa tapaamisissa.

Ensi vuoden rahoituksista ei tiedetä vielä mitään varmaa, suunnitelmia on kyllä vino pino tehdä kyläelokuvia pitkin Satakuntaa, mutta eihän nyt näitäkään ilmaiseksi voida tehdä.