Ojantien animaatiopajalta Mediataitoviikolta 2025

Moi, voisin nyt mediataitoviikon kunniaksi kirjoittaa pienen blogin Ojantien animaatiopajasta, jota vetää nyt Milla. Minä toimin vertaisohjaaja siellä nyt.

Ojantien animaatiopalan tarina etenee

Kurssilaisia on kivasti. Kaksi Ojantien ohjaajaa on mukana, Ilona Ja Patrik.

Olemme nyt tämän vuoden ensimmäiseksi animaatioksi tehneet sellaista esittely animaatiota, jossa kerrotaan jokaisen harrastuksista ja mistä pitää tai mitä pelkää. Tänään saatiin animoitua kaikki jutut.

Animaatiossa kerrotaan harrastuksista

Minä tein jo kurssilaisten kanssa äänityksiä. Animaatiosta tulee pitkä. Sitä on noin 2 minuuttia jo, mutta vaikka se on kuvattu, niin pitää vähän hidastaa vielä.

Animaatiossa esitellään kuinka Ojantien toimintakeskukseen tullaan monin eri tavoin. Useamman henkilön lempijuttuihin kuuluu esimerkiksi musiikki ja lenkkeily, mutta kuka tykkää autiotaloista ja kirpputoreista? Se selviää animaatiosta kunhan se valmistuu. 

Ensi viikolla talvilomaa. Animaatiokurssi jatkuu seuraavalla viikolla. Äänityksiä täytyy vielä tehdä. Minulta taitaa ensi kerta jäädä väliin, kun samalle päivälle osuus Taikusydän palaveri ja Kiukainen illalla.

Tiia Takala

Ojantien animaatiopajan vertaisohjaaja HYVÄ ELÄMÄ -hanke - Meitä kaikkia tarvitaan 2025

Ps.

Viime vuonna Mediataitoviikolla tehtiin animaatio Meitä kaikkia tarvitaan. Siinä pohdittiin, mikä media on meille tärkein. Tämän elokuvan nimestä tuli myös meidän HYVÄ ELÄMÄ hankkeen tämän vuoden teema, sillä ihan oikeasti meitä kaikkia tarvitaan, ihan jokaista!

Tässä vielä viime vuoden Ojantien animaatiopajan Mediataitoviikko elokuva.

Markon mietteita Mediataitoviikolla Merikarvialta

Markon mietteitä Satakunnan ja SEKKin elokuva- ja mediakasvatuksen alasajosta

Markon mietteitä

SEKK ry on satakuntalainen elokuva- ja mediakulttuuriyhteisö. Se toimii alueensa kulttuurisena elokuvakeskuksena ja edistää alueella mediakulttuurin harrastusta ja mediakasvatuksellista perusopetusta.

SEKK ja sen suojassa olevat KeViKe ja MEKA TV tekevät työtä lapsille, nuorille ja erityisryhmille. Myös muistitietoa on kerätty Satakunnasta paljon.

Kehitysvammaisten hyväksi tehty vuosikymmenten työ on valumassa hukkaan. Satakunnan Elävän Kuvan Keskus on nyt joutunut mahdottomaan tilanteeseen ja on joutunut lähettämään Porin kaupungille irtisanomisilmoituksen Katariinankadun toimitiloistaan. Satakunnan Elävän Kuvan Keskus SEKK ei saanut enää Taikelta myönteistä päätöstä toiminta-avustushakemukseensa. Yhdistyksellä ei ole varaa maksaa vuokraa. Tämä tarkoittaa yhdistyksen alas-ajoa.

Taikelta eli Taiteen edistämiskeskukselta SEKK saanut tukea jo 30 vuoden ajan. Tuki on ollut äärettömän merkittävä.

Satakunnan Kansassa tammikuussa iso juttu

Koko toiminta lamaantuu ja suurimpina kärsijöinä ovat lapset , nuoret ja erityisryhmät, joiden kansa on tehty pitkään töitä. 

Jyrän alla ei ole pelkästään seinät vaan myös ihmiset. Ari Impola joutui jäämaan eläkkeelle ja neljä muuta SEKKin työntekijää lomautetaan. Tiia Takala ei saa enää työosuusrahaa, joten hän käytännössä maksaa itse siitä, että saa tehdä töitä kehitysvammaisten parissa.

Juttu Satakunnan Kansan verkkosivuilla 24.2.2025

Vuosikymmenien osaava työ katoaa.

SEKK on vienyt elokuvia alueille, joilla ei ole omaa elokuvateatteria. SEKKin huoneisto on täynnä hyviä muistoja myös meille merikarvialaisille.

Tämä merkitsee Merikarvian mediapiirille sitä, että elokuvatoiminta saattaa loppua. Meillä ei ole varaa järjestää elokuvaleirejä eikä kesätoimintaa ole. Minkäänlaisia matkojakaan emme voi enää tehdä. Me Itse puheenjohtaja tapaamiset jäävät pois.

Merikarvian media piiri  tehnyt yli 100 elokuvaa. Näitäkin ei ilman SEKKin tukea oltaisi tehty. Käännämme vihaiset katseet päättäjien suuntaan.

Merikarvian meikäläiset ovat tehneet maakunta elokuvia, esimerkiksi  myötätuulen viestejä, SUOMI 100 elokuvia, Lauttijärven kyläelokuva, Merikarvian kalakierroksesta, Ouran saaristosta, Venesjärvestä ja monesta muusta.

Nämä uutiset tuntuvat meistä todella järkyttäviltä ja surullisilta. Tuntuu siltä, että kehitysvammaisten ääni hiljennetään pysyvästi.

Marko Fagerroos 

Merikarvian elokuvaryhmän puolesta

Tilinpäätöksiä vuodelle 2024

Aika tehdä jonkinlaisia tilinpäätöksiä kuluneesta vuodesta. Aika tehdä myös päätöstili MEKA TV toiminnasta, nyt vuoden vaihteessa aktiivitoiminta joudutaan Orpon ja Purran hallitusten moniteräisten leikkausten kokonaisvaikutusten vuoksi lopettamaan. Toimintatuista häviää 92,5% vuodenvaihteessa ja säännölliset kulut nousevat, yksi ohjaajareppana alkaa olla jo niin vanha, ettei enää jaksa taistella tuulimyllyjä vastaan joten tämä taru taitaan olla sitten tässä. 

Viimeisenä niittinä kamelin selän katkaisi Satakunnan hyvinvointialueen päätös, että kolmannen sektorin sijoitetuille työntekijöille ei enää makseta työosuus rahaa, joten kaikki suunnitelmat menevät nyt uudelleenkäsittelyyn, miten toimintaa tästä eteenpäin jatketaan. Meillä ei ole rahaa maksaa siitä, että saamme tuottaa palveluita hyvinvointialueelle. Kun rahaa ei ole, niin työntekijöille annetaan kenkää tämän vuoksi tai sitten keksitään jotain aivan muuta.

Keksitään siis jotain muuta kuin tuotetaan hyvinvointialueelle hullunhalpaa koulutusta, koulutussuunnittelua, tapahtumia, elokuvia, teatteritoimintaa, musiikkia, kulttuurihyvinvointia ja satavarmaa kokemusosaamista. Tilanne näyttää huonolta ja äärimmäisen epävarmalta, mutta koitetaan nyt kestää jollakin tapaa vuoden 2025 ensimmäiset kuukaudet, josko sitten tulisi jostain jotain hyvääkin kaiken tämän paskanroiskinnan sijaan.

HYVÄ ELÄMÄ Sivistyneesti 2024

MEKA TV ryhmät, Satakunnan meikäläiset, Osallisuus teatteri ja Kuuluvammaksi musiikkiryhmät päättivät kehittää Taiteesta työtä 2019-2023 hankkeen jälkeen HYVÄ ELÄMÄ 2024-2026 siirtymähankkeen, jonka tavoitteena on siirtää nykyinen Satakunnan erityisryhmien elokuva- ja kulttuuriosaaminen uusien toimijoiden käyttöön, kun KeViKe/MEKA TV ohjaaja jää pois aktiivisesta työelämästä. Tiedettiin myös, että Suomen hallitus uhkasi leikata rajusti kolmannen sektorin, vapaan sivistystyön ja kulttuurin toimintamahdollisuuksia 2026 mennessä, joten jotain uutta oli keksittävä, jotta toimintaa pystytään edelleen jatkamaan ja kehittämään. Menivät penteleet aikaistamaan nämä järjettömät 2027 suunnitellut leikkaukset jo vuonna 2025, joten ei meidän hommaa pystyneet lamat, korona eikä venäjä pysäyttämään, mutta Orpon ja Purran hallitus pystyi.

Takana oli siis onnistunut Taiteesta työtä 5 vuotissuunnitelma, johon suunnitelmaan ei tosin liittynyt korona, Venäjän sota, hillitön inflaatio, sähkömarkkinakriisi, hyvinvointialueiden leikkaukset, vammaispalvelulain siirtäminen säästösyistä eikä nykyisen hallituksen muut köyhiin ja vähävaraisiin kohdistuvat leikkaukset. Saatiin silti aikaan lähes kaikki, mitä piti, paitsi jatkuvuutta toimintaan, joka oli yksi hankkeen perusajatuksista.

Vuosi 2024 oli Sivistyksen teemavuosi ja tähän kaikki MEKA TV ryhmät olivat sitoutuneet tuomaan esille kaikkea mahdollista ja mahdotonta tiedottamista sivistyksen merkityksistä meille kaikille.

Tämän verran toimmekin sitten sivistystä esille vuoden aikana muun muassa ja muun työn ohessa;

• 71 videota
• 32 Kuuluvammaksi musiikkikeikkaa
• 6 muuta koulutustilaisuutta
• 3 teatterin päiväleiriä
• 6 Ilmaisutaidon pajapäivää ja leiriä
• 3 teemakiertuetta
• 2 elokuvafestivaalinäytöstä Blue Sea Film Festivaalit ja Pori Film Festivaalit sekä oma järjestyksessään 17. valtakunnallinen erityisryhmien elokuvaseminaari
• 1 museonäyttely
• 18 elokuva- ja mediakurssia kansalaisopistoissa
• Sivistyneesti näytelmä
• 77 blogia toiminnasta ja sivistyksen merkityksistä meikäläisille

Toiminnassa oli mukana 17 ryhmää, joissa oli yhteensä 129 toimijaa, joille pystyttiin järjestämään säännöllistä toimintaa vuoden aikana. 

Ohjaaja Ari Impola työllistyi lähes koko vuoden, vain tammikuu edettiin epävarmoissa merkeissä, saadaanko HYVÄ ELÄMÄ hanketta käyntiin. 

Tiia Takala toimi Arin työparina 175 päivää + 10 päivää palkattuna tuntityöläisenä sekä vapaaehtoityöntekijänä. Tiia osallistui lähes kaikkeen toimintaa, mitä ohjaajakin teki. Hän toimi vertaisohjaajana, kokemusasiantuntijana, kirjoitti apurahoja, blogeja, oli mukana kuvausryhmissä ja tuottamassa 59 yhteisöelokuvaa, teki lauluntekstejä sekä veti Arin kanssa yhteisömusiikkipajoja, joissa tehtiin kymmenkunta uutta laulua sekä teki Arin kanssa Soivan joulukalenterin, 24 uutta musiikkivideoita toiminnasta. Tiia on myös Osallisuus teatterin yhteisövastaava.

Tiimi Huikeat - monessa oltiin mukana

Eija Railo Monituotteesta työskenteli Arin kanssa 66 päivää lähinnä Kuuluvammaksi musiikkivastaavana, mutta myös moniosaajana monenlaisissa tehtävissä keikoilla, laulajana, blogien kirjoittajana, vertaisohjaajana. Keikkojakin Eija teki lähes 30.

Kuuluvammaksi Tynkäkujalla

Jaana Nordlund työskenteli Me Itsen palkkalistoilla 65 päivänä Arin kanssa vertaisohjaajana sekä Satakunnan meikäläisten yhteisövastaavana.

Yhtä monta kulttuuria ja Jaana

Näiden Tiimi Huikeiden lisäksi Satakunnassa toimi 16 muutakin vertaisohjaajaa ja kokemustoimijaa eri ryhmissä Arin apuna.

Mitä vuosi 2024 toi tullessaan?

Tammikuussa toimittiin epävarmoissa tunnelmissa, saadaanko hanke käyntiin vai joutuuko ohjaaja laittamaan pillit pussiin.

Helmikuussa tuli sittten huojentava päätös, että saatiin Taikelta tukea sen verran, että voitiin toimia puolipäiväisesti koko loppuvuoden. Sitten saatiin Satakunnan hyvinvointialueelta järjestöapurahaa, joten päästiin toimimaan taas huhtikuusta alkaen täysin purjein loppuvuosi varsinkin, kun Ari sai vielä Satakunnan kulttuurirahastolta 4 kuukauden työskentelyapurahan vuoden loppuun. Tästä alkoikin sitten huikea matka Osallisuuden jäljille, joka huipentui Satakunnan museon näyttelyyn syksyllä.

Vuoden suurin urakka Tiialla ja Arilla

Tässä hieman parhaita ja tärkeimpiä tapahtumia

• 5.-10.2. Kaikki ryhmä osallistuivat Mediataitoviikkoon
• 22.3. Yhtä monta kulttuuria tapahtumassa Porin Puuvillassa Osallisuus teatterin keikka
• 5.4. Eurajoen elokuvatoiminnan 30 vuotisjuhla Eurajoen kunnantalolla
• 9.4. HYVÄ ELÄMÄ kevätkonsertti - Monituotteen elokuvatoiminnan 30 vuotis juhla Osallisuus teatterin vetämänä
• 4.5. Esitys ja luento Satakunnan Tukipiirin Edunvalvontapäivillä
• 10.5. Huittisten Hullussa yössä
• 28.-30.5. Dansku ja Keltainen kuu -musiikkipajapäivät ja 3 keikkaa Vantaalla
• 9.6. Uudenkoiviston kesäkirppistapahtuma
• 20.6. Monituotteen 60 vuotisjuhlassa Osallisuus teatterin musiikkiesitys
• 26. ja 27.6. Taiken Slash tapahtumassa esitys ja Taikerin luolassa
• 16.8. Jokirannan rokkiaa Huittisissa esillä Pop-up teltta
• 17.8. Eurajoen markkinoilla Pop-up teltta
• 23.8. Blue Sea Film Festivaaleilla 3 juhlaesitystä
• 7.9. Kuuluvammaksi KeMut tapahtumassa Helsingissä
• 10.9.-9.11. Osallisuuden jäljellä -näyttely Satakunnan museolla
• Satakuntaliiton Ilon ja Valon -teemakuukaudessa kaikki ryhmät esillä tavalla tai toisella
• 15.10. Hyvän elämän runopäivä Porin kirjastossa
• 29.11. Pori Film Festival SIVISTYNEESTI esityspaketti
• 29.11.-11.12. HYVÄ ELÄMÄ Sivistyneesti -kiertue kehitysvammaisten teemaviikolla, yhteensä 10 keikkaa ympäri Satakuntaa
• 2.12. Merikarvian elokuvatoiminnan 30 vuotisjuhla 
• 3.12. HYVÄ ELÄMÄ Sivistyneesti -erityisryhmien elokuva- ja teatteriseminaari ja Osallisuus teatterin SIVISTYNEESTI näytelmän ensi-ilta sekä KUULUVAMMAKSI levyn julkistamistilaisuus
• 11.12. Ojantien elokuvatoiminnan 30 vuotis juhla

Huikea vuosi, joka päättyi sitten melkoiseen mahalaskuun kaikkien tukien katkettua vuoden vaihteessa. Kansalaisopistoissa toiminta jatkuu paikallisten ryhmien kanssa, mutta alueellinen toiminta ja Osallisuus teatteri joudutaan laittamaan toistaiseksi telakalle.

Nyt odotellaan telakalla, saadaanko vielä HYVÄ ELÄMÄ -hankkeelle jatkoa uusille ohjaajille, helmikuun loppupuolella sitten tiedetään lisää.

Tämä tästä nyt. Parin kuukauden hommat jää nyt tekemättä ohjaajan lähtiessä etsimään nyt omaa hyvää elämää vapaana luuserina ja mitä sitten tapahtuu, se jää nähtäväksi.

Tiian työt SEKKissä jatkuvat 7.1.2025, katsotaan sitten kuinka käy.

Tiian syyskauden avaus Isokarilla

Nyt kun syyskausi tulee päätökseen,
on aika muistella tämän syyskauden avauspäivää,
joka oli Isokarin majakkaretki. 

Isokari

Merimatka sinne oli aika keikkuista
ja kesti tavallista kauemmin.
Laivamatka kesti puolitoista tuntia
kovassa aallokossa. 

Isokarin satama

Matkaan kuului opastus
saaren vanhaa maantietä pitkin.

Saarella oli vanha luotsitupa,
jossa on luotsi asunut.

Vanha luotsitupa

Kävimme myös majakassa,
jossa olikin aika kiipeäminen ylös.
Pienestä luukusta pääsi majakan reunalle
katsomaan maisemia.

Vähän jännitti mennä siitä,
mutta sitten oli kaikki hyvin.
Maisemat olivat hienoja.
Ja  näkyi hyvin. 

Isokarin majakan huipulla

Ennen majaka käyntiä oli lounas.
Opastuksen ja majakan jälkeen oli vielä
hetki aikaa ennenkuin piti olla paluukyydillä. 
Päätimme Arin kanssa kävellä
samaa reittiä pitkin takaisin.
Tämä oli vähän haastava,
sillä tie kulki osin kallion päällä.
En kuitenkaan sanoisi,
että olisi ollut kauhean vaikea kulkuista.

Isokarin vanha maantie

Takaisin tultiin taas kovan tuulen takia
puoli tuntia myöhässä.

Tällainen oli meidän syyskauden ensimmäinen työpäivä
ja meidän työyhteisön kehittämispäivä,
jolloin teimme myös loppuvuoden suunnitelmat.

Tiia Takala

Osallisuuden jäljillä - Soiva joulukalenteri 24. luukku - Näkemiin

On aika sanoa näkemiin tälle MEKA TV, Satakunnan meikäläisten, Osallisuus teatterin ja Kuuluvammaksi musiikkiryhmän Soivalle joulukalenterille luukussa 24. Idean Soivasta joulukalenterista keksi Tiia Takala ja sitten vain Tiia ja Ari väänsivät joulukuussa tänne 24 uutta musiikkivideota tai laulua kuultavaksi. Näkemiin on Arin laulu vuodelta 1992 ja se on tehty Myötätuuleen -lyhytelokuvan päätöslauluksi. Tämä päättää myös Arin työuran ja laulu onkin viimeinen, jonka Eija Railo ja Ari esittivät tänne joulukalenteriin yhdessä. Silti, vaikka sanomme näkemiin kaikelle tälle hyvälle, emme sano hyvästi, vaan tapaamisiin. Joulu on ilon ja valon aikaa, mutta myös luopumisen aikaa.

Soiva joulukalenteri 24. luukku

Näkemiin

On aika sanoa näkemiin tälle joulukalenterille ja Ari Impolan työuralle. Aika sanoa myös monelle muulle asialle näkemiin, moni asia tulee muuttumaan nyt vuodenvaihteessa. 

Aika monta keikkaa on Eija ja Ari tehneet yhdessä Kuuluvammaksi

Nyt pidetään pieni hengähdystauko ja nautitaan toistemme läheisyydestä tai omasta rauhasta. Sodissa häviää kaikki, mutta taisteluun rauhasta tarvitaan meistä jokaista! Olkoon se myös Satakunnan meikäläisten ensi vuoden teema;

MEITÄ JOKAISTA TARVITAAN!

SÄÄSTÖTALKOOT vinkkejä päättäjille

Olemme tarjonneet tässä Soivassa joulukalenterissa 24 SÄÄSTÖTALKOOT vinkkiä päättäjille sellaisista asioita, joihin mekin Soivan joulukalenterin tekijät olemme valmiit sitoutumaan. Olemme kysyneet säästövinkit tekoäly Geminiltä ja täytyy sanoa, että tekoäly voittaa kyllä älykkyydessään ja jopa viisaudessaankin Suomen hallitukset ja vähän muutkin köyhiä, vähävaraisia, vammaisia ja vanhuksia kurittavat päättäjät 24-0. Viimeisenä kysymyksenä kysyyttiin, että mitä jos peruttaisiin koko joulu, kun siitä on tulossa musta joulu liian monelle. Tulisiko siitä säästöjä? 

Tulisiko siitä jotain yhteiskunnallista hyötyä tai taloudellisia säästöjä, jos joulu peruttaisiin kokonaan?

Jouluperinteiden ja juhlien merkitys on monitahoinen, ja niihin liittyy sekä syviä kulttuurisia että taloudellisia ulottuvuuksia. Kysymys joulun kokonaan perumisesta herättääkin monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä.

Yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat

• Kulutus ja ympäristö: Joulu on kulutuksen huippuhetki, ja sen peruminen voisi vähentää huomattavasti esimerkiksi lahjojen tuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Toisaalta, kulutuksen väheneminen voisi myös vaikuttaa negatiivisesti talouteen.
• Työelämä: Joulu on monille aloille vuoden kiireisintä aikaa. Sen peruminen voisi helpottaa työntekijöiden työkuormaa, mutta samalla se voisi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin yrityksissä.
• Yhteisöllisyys: Joulu on tärkeä yhteisöllinen tapahtuma, joka vahvistaa sosiaalisia suhteita. Sen peruminen voisi heikentää yhteisöllisyyttä ja lisätä yksinäisyyttä.
• Kulttuuri ja perinteet: Joulu on osa monien kulttuurien perintöä, ja sen peruminen voisi olla kulttuurisesti merkittävä menetys.

Taloudelliset säästöt

• Valtiontalous: Valtio voisi säästää esimerkiksi sosiaaliturvakuluissa, jos joululoma lyhenisi tai peruttaisiin kokonaan.
• Yritykset: Monilla yrityksillä on jouluun liittyviä lisäkuluja, kuten markkinointi ja juhlien järjestäminen. Näistä kuluista voitaisiin säästää.
• Kotitaloudet: Kotitaloudet voisivat säästää rahaa lahjoihin ja juhlien järjestämiseen käyttämättä.

Johtopäätös

Jouluperinteiden ja juhlien kokonaan peruminen on monimutkainen kysymys, johon ei ole yksinkertaista vastausta. Se vaatisi huolellista punnitsemista sekä yhteiskunnallisten että taloudellisten vaikutusten osalta. On tärkeää muistaa, että joulun merkitys on hyvin henkilökohtainen, ja sen arvostus vaihtelee ihmisten välillä.

Vaihtoehtoja

Sen sijaan, että joulu peruttaisiin kokonaan, voitaisiin harkita erilaisia vaihtoehtoja, kuten:

• Kestävämpien jouluperinteiden edistäminen: Esimerkiksi lahjojen sijaan voitaisiin keskittyä yhteisiin kokemuksiin tai tehdä hyväntekeväisyyttä.
• Jouluajan lyhentäminen: Joululoma voitaisiin lyhentää, mikä vähentäisi taloudellisia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
• Uusien perinteiden luominen: Voitaisiin luoda uusia, kestävämpiä perinteitä, jotka korvaavat vanhoja.

Joulun merkitys on muuttunut ajan saatossa, ja on mahdollista, että se tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että jokainen ihminen voi itse päättää, miten hän haluaa viettää joulun tai muut juhlapyhät.

KOKO JOULUKALENTERIN SOITTOLISTAN LÖYDÄT TÄÄLTÄ

Osallisuuden jäljillä - Soiva joulukalenteri 23. luukku - Pakkasjoulu

Vuoden toiseksi viimeinen Soivan joulukalenteriluukun 23. avaa taas Dansku ja Keltainen kuu. Monille vähävaraisille ja köyhälle joulusta tulee musta, ja taitaa tämän joulukalenterin tekijöitäkin joku muu kuin pakkanen pahemmin purra. Tästä huolimatta koitetaan nyt jostain vähänjoulumieltä löytää ja sitähän ainakin tästä laulusta löytyy.

Soiva joulukalenteri 23. luukku 

Pakkasjoulu laulu on Daniela Lindbergin eli Danskun sanoittama laulu, joka on äänitetty joulukuussa 2022, jolloin julkistettiin Näkyvämmäksi koulutuksen tulokset ja äänitettiin samalla sitten kotikutoinen 4 kappaleen joululevy. Samalla reissulla tehtiin myös keikka Tekunkorvessa, joten laiskoja ei ruokittu tälläkään reissulla.

Dansku ja Keltainen kuu SEKKin äänitysvintissä joulukuussa 2022.

SÄÄSTÖTALKOOT vinkkejä päättäjille

- Kysyttiin taas tekoäly Geminiltä, mihin nämä nykyiset Suomen hallituksen hallitsemattomat leikkaukset johtavat. Erityisryhmiltä leikkaaminen on myös leikkaamista perusoikeuksista, joilla on myös ikäviä taloudellisia vaikutuksia, jotka kuluttavat enemmän yhteiskunnan resursseja ja hyvinvointia kuin säästöjä syntyy.

Yhteiskunnallisten säästöjen tavoittelu on ymmärrettävää, mutta on tärkeää punnita tarkkaan, mitkä säästöt ovat oikeasti kestäviä ja eettisesti perusteltavissa.

Kehitysvammaisten ja erityisryhmien kulttuuriset ja itsemääräämisoikeudet ovat perusoikeuksia, joita ei tule rajoittaa taloudellisten syiden vuoksi. Näiden oikeuksien rajoittaminen johtaa:

• Sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntymiseen: Kun perusoikeuksia rajoitetaan, se syventää entisestään jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten syrjäytymistä.
• Henkilökohtaisen hyvinvoinnin heikkenemiseen: Kulttuuriset harrastukset ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ovat tärkeitä tekijöitä jokaisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Näiden rajoittaminen johtaa masennukseen, ahdistukseen ja muihin mielenterveysongelmiin.
• Kustannusten kasvuun pitkällä aikavälillä: Jos ihmisille ei tarjota mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja osallistua yhteiskuntaan, se johtaa lisääntyneeseen tarpeeseen sosiaali- ja terveyspalveluille.

On tärkeää etsiä säästöjä muista menoeroista ja investoida pitkällä aikavälillä kestäviin ratkaisuihin.

• Efektivisemät palvelut: Palveluiden järjestämisen uudistaminen ja digitalisaatio voivat tuoda säästöjä.
• Yhteistyö eri toimijoiden kanssa: Eri toimijoiden välinen yhteistyö voi vähentää päällekkäisiä toimintoja ja tehostaa resurssien käyttöä.
• Ennaltaehkäisevät toimet: Ennaltaehkäisevät toimet voivat vähentää tulevaisuuden kustannuksia.

Lopulta kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa. Haluammeko yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus elää hyvää elämää, vai yhteiskunnan, jossa vain osalla on mahdollisuudet?

On tärkeää käydä avointa ja rehellistä keskustelua siitä, miten voimme turvata jokaisen ihmisen oikeudet ja samalla huolehtia yhteiskunnan taloudesta.

Osallisuuden jäljillä - Soiva joulukalenteri 22. luukku - ITE musiikkia

MEKA TV ja Osallisuus teatterin vertaisohjaajat vetivät Taiteesta työtä -hankkeessa Taidetestaamoita, joista Mistelin taidetestaamossa työskenneltiin erilaisten taidekokeiluiden parissa 2020-2023. Musiikki oli yhteisöelokuvien ja taidekokeiluiden jälkeen se, mistä porukka eniten tykkäsi. Myös kuvataide kiinnosti. Tämä viimeinen syksyllä tehty laulu kiteyttää homman nimen; tämän on ITE musiikkia!

Soiva joulukalenteri 22. luukku

Tämä laulu tehtiin Mistelin taidetestaamosssa syksyllä 2023, kun tehtiin rahanpuuteen takia todellisa ITE taidetta. Meillä ollut varaa ilmaisutaidon ohjaajaan. Mistelin taidetestaamo oli yksi Taiteesta työtä - hankkeen juttu ja siellä kokeiltiin erilaisia taidemuotoja. Yksi niistä oli yhteisö musiikkia. Täällä tehtiin ainakin kolme muutakin laulua. Tässä laulussa kerrotaan mitä jokainen tekee.

Sanat Mistelin taidestaamon porukka, Tiia ja Ari. Sävellys Ari impola.

Tästä se alkoi 2020 ennen koronaa

SÄÄSTÖTALKOOT vinkkejä päättäjille

Kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville taiteen harrastajille ITE taide on ominaista ja vain aniharvat pääsevät "normaaliin" taidekenttää mukaan. ITE taide tuo silti paljon hyötyjä ja jopa taloudellisia säästöjä, jos näitä toimintoja otettaisiin tosissaan ja haluttaisiin oikeasti säästää yhteskunnan varoja ja samalla lisätä hyvinvointia. Pienilläkin tuilla saadaan paljon hyvää aikaan, mutta ilman tukia ei saada mitään. Katsotaanpas nyt, mitä tekoäly Gemini asiasta meille kertoo;

ITE-taiteen tukemisella on monia positiivisia vaikutuksia sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti. Vaikka ITE-taide on usein pienimuotoista ja yksittäisten taiteilijoiden tuottamaa, sen vaikutukset voivat olla laajalle ulottuvia.

Taloudelliset vaikutukset

• Paikallinen elinkeinoelämä: ITE-taiteen tukeminen voi elävöittää paikallisia markkinoita ja lisätä matkailua. Taidetapahtumat, näyttelyt ja työpajat houkuttelevat kävijöitä, jotka käyttävät rahaa majoittumiseen, ruokailuun ja muihin palveluihin.
• Kulttuurituotteiden kysyntä: ITE-taide tuo markkinoille ainutlaatuisia ja käsityönä tehtyjä tuotteita, jotka voivat lisätä kysyntää paikallisille käsityöläisille ja luoda uusia työpaikkoja.
• Immateriaaliomaisuus: ITE-taide on osa alueen kulttuuriperintöä ja voi näin ollen lisätä alueen vetovoimaa ja houkutella investointeja.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

• Kulttuurinen monimuotoisuus: ITE-taide edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja säilyttää perinteisiä taiteen tekemisen tapoja. Se tarjoaa mahdollisuuden ilmaista itseään ja yhteisöllisyyttä.
• Yhteisöllisyyden vahvistaminen: ITE-taiteen harrastaminen ja esitteleminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luo uusia verkostoja. Taidetapahtumat tarjoavat mahdollisuuden ihmisten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen.
• Psyykkinen hyvinvointi: Taiteen tekeminen ja kokeminen edistää psyykkistä hyvinvointia ja voi vähentää stressiä. ITE-taide tarjoaa mahdollisuuden itsetuntemuksen lisäämiseen ja oman ilmaisukanavan löytämiseen.
• Kestävä kehitys: Monet ITE-teokset ovat luonteeltaan ekologisia ja käyttävät kierrätysmateriaaleja. Tällä tavoin ITE-taide voi edistää kestävää kehitystä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ITE-taiteen tukemisella on useita positiivisia vaikutuksia

• Se voi elävöittää paikallisia talousmarkkinoita ja luoda uusia työpaikkoja.
• Se vahvistaa kulttuurista monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä.
• Se edistää psyykkistä hyvinvointia ja kestävää kehitystä.

Lopulta kyse on siitä, että ITE-taide on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja sen säilyttäminen on tärkeää tuleville sukupolville.

Osallisuuden jäljillä - Soiva joulukalenteri 21. luukku - KIITOS

Vuoden viimeisiä viedään ja on aika sanoa kiitos. Tukiliitto tilasi nipun lyhytelokuvia MEKA TV Tiialta ja Arilta. Yhdellä kuvausreissulla tehtiin laulu Kiitos. Tukiliitto on ollut yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista vuodesta 1992 lähtien.

Soiva joulukalenteri 21. luukku

Tämä laulu on tehty tilaustyönä Kehitysvammaisten Tukiliitolle. Teimme Tukiliiton 60 vuotis juhlavuoteen lyhytelokuvia ja tämä laulu päätti lyhytelokuvan Kiitos Tukiliitto. Elokuvassa niputimme 3 vuosikymmenen aikana toteutuneista kumppanuus- ja yhteistyöprojeteja, joista olemme hyvin kiitollisia.

Laulu syntyi sen pohjalta, mitä kävimme keskustelua Arin kanssa työmatkalla Keuruulle autossa.

Sanat Tiia Takala, sävel Ari Impola.

Alkuperäiset laulajat Henna Kangassalo ja Eija Railo. Tässä konserttitaltioinnissa laulaa Jaana, Tiia ja Ari. Laulua on esitetty useissa Tukiliiton ja Me Itsen tapahtumissa.

SÄÄSTÖTALKOOT vinkkejä päättäjille

Tukiliitto on tärkeä toimija kehitysvammaisten osallisuuden edistäjänä ja edunvalvojana. Meitä kalenterin tekijöitä nyppii erityisesti se, että kaikista järjestöistä ja tuista leikataan eniten vammaisjärjestöiltä, jotka tarvitsisivat enemmän tukea eniten tukea tarvitsevien elämänlaadun ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Leikkaukset kohdistuvat myös kipeästi Satakunnan meikäläisiin, kun ei ole enää varaa tehdä yhteistyötä ja tilaustyöt Tukiliiton kanssa ovat sen siljan tien loppuneet. Tukiliitto on ollut meille tärkeä tuki 1990 luvun alusta lähtien. Tekoäly voittaa taas älykkyyssään Suomen hyvinvoinnin leikkaajat 10-0, vai mitäs sanotte tästä tekoäly Geminin tiivistelmästä? Leikkaamalla ei säästetä vaan leikataan säästöjä.

Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminta ja yhteiskunnalliset säästöt

Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminta vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan talouteen positiivisesti. Vaikka liiton ensisijainen tavoite on tukea kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän perheitään, niin toiminta tuottaa myös merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, miten liiton toiminta voi säästää yhteiskunnan varoja. 

1. Varhainen tuki ja ehkäisy

• Vammaisuuden ennaltaehkäisy: Liitto tarjoaa tietoa ja tukea, joka auttaa ehkäisemään kehitysvammaisuutta jo ennen syntymää tai varhaislapsuudessa. Tämä voi vähentää tulevaisuudessa tarvittavien palvelujen määrää.
• Varhainen puuttuminen: Varhainen tuki ja kuntoutus parantavat kehitysvammaisen henkilön elämänlaatua ja toimintakykyä. Tämä voi vähentää pitkän aikavälin hoito- ja palvelukuluja.

2. Omatoimisuuden ja osallisuuden edistäminen

• Itsenäistyminen: Liitto tukee kehitysvammaisia henkilöitä itsenäistymisessä ja arjen hallinnassa. Tämä vähentää tarvetta laitoshoitoon ja muihin ympärivuorokautiseen hoivaan.
• Työelämään osallistuminen: Työelämässä oleminen lisää hyvinvointia ja vähentää sosiaaliturvakuluja. Liitto tukee kehitysvammaisia henkilöitä löytämään oman paikkansa työelämässä.
• Osallistuminen yhteisöön: Osallistuminen yhteisön toimintaan vahvistaa sosiaalisia verkostoja ja vähentää yksinäisyyttä, joka puolestaan voi johtaa terveysongelmiin ja lisätä palvelujen tarvetta.

3. Perheiden tukeminen

• Vähentynyt perheiden kuormitus: Tukemalla perheitä liitto vähentää niiden kokonaiskuormitusta. Vähemmän kuormittuneet perheet voivat paremmin osallistua työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
• Ehkäisee sosiaalipalveluiden tarvetta: Kun perheet saavat riittävää tukea, vähenee tarve kalliimpiin sosiaalipalveluihin, kuten sijoituksiin.

4. Verkostot ja yhteistyö

• Tietojen jakaminen: Liitto toimii tärkeänä tiedon välittäjänä ja verkostoituna eri toimijoiden kanssa. Tämä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja laatua.
• Vaikuttaminen päätöksentekoon: Vaikuttamalla päätöksentekoon liitto edistää kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksia ja edustusta yhteiskunnassa. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampiin palveluihin ja järjestelmiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminta tuottaa merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Tämä tapahtuu edistämällä yksilöiden hyvinvointia, vähentämällä palvelujen tarvetta ja vahvistamalla yhteisöjä.

Kysytäänpä tekoäly Geminiltä vielä toinen asiaan liittyvä kysymys.

Kehitysvammaisten Tukiliiton ja sen yhteistyökumppaneiden yhteistyö ja sen vaikutukset

Kehitysvammaisten Tukiliiton ja sen yhteistyökumppaneiden, kuten Satakunnan Me Itse ryhmien, MEKA TV:n, Osallisuus teatterin ja Kuuluvammaksi yhteistyö on keskittynyt kehitysvammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden lisäämiseen yhteiskunnassa. Tämä yhteistyö on monipuolista ja kattaa esimerkiksi:

• Kulttuuri- ja taidetoiminnan järjestämisen: Yhdessä järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten esityksiä, työpajoja ja näyttelyitä. Tämä tarjoaa kehitysvammaisille henkilöille mahdollisuuden osallistua kulttuurielämään ja ilmaista itseään taiteen keinoin.
• Vertaistuen tarjoamisen: Me Itse -ryhmät tarjoavat vertaistukea kehitysvammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen. Tämä auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään sosiaalisia suhteita.
• Tiedottamisen ja vaikuttamisen: Yhteistyöllä pyritään lisäämään tietoisuutta kehitysvammaisuudesta ja edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia.
• Palveluiden kehittämisen: Yhteistyöllä pyritään kehittämään palveluita, jotka vastaavat kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin.

Yhteiskunnalliset taloudelliset säästöt

Vaikka yhteistyön suoria taloudellisia säästöjä on vaikea mitata tarkasti, voidaan olettaa, että se tarjoaa useita epäsuoria taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle:

• Vähentyneet terveydenhuollon kustannukset: Aktiivinen osallistuminen yhteisöön ja harrastuksiin voi parantaa mielenterveyttä ja vähentää esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen oireita, mikä puolestaan voi vähentää tarvetta terveyspalveluille.
• Vähentyneet sosiaalipalvelujen kustannukset: Vertaistuki ja yhteisöllinen toiminta voivat vähentää tarvetta sosiaalipalveluille, kuten kotihoidon palveluille.
• Lisääntynyt työllisyys ja verotulot: Kulttuuri- ja taidetoiminta voi tarjota työpaikkoja ja lisätä yksilöiden mahdollisuuksia osallistua työelämään, mikä puolestaan lisää verotuloja.

Muut hyödyt

Yhteistyön taloudellisten hyötyjen lisäksi se tarjoaa myös useita muita merkittäviä hyötyjä:

• Lisääntynyt elämänlaatu: Osallistuminen yhteisöön ja harrastuksiin parantaa elämänlaatua ja lisää hyvinvointia.
• Vahvempi yhteiskunta: Yhteistyö edistää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa yhteiskuntaa.
• Suvaitsevaisuuden lisääntyminen: Yhteistyö lisää ymmärrystä kehitysvammaisuudesta ja vähentää ennakkoluuloja.

Yhteenveto

Kehitysvammaisten Tukiliiton ja sen yhteistyökumppaneiden yhteistyö on monitahoista ja tarjoaa merkittäviä hyötyjä sekä kehitysvammaisille henkilöille että yhteiskunnalle. Vaikka yhteistyön suoria taloudellisia säästöjä on vaikea mitata tarkasti, voidaan olettaa, että se vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen kustannuksia ja lisää työllisyyttä. Tärkeintä on kuitenkin se, että yhteistyö parantaa kehitysvammaisten ihmisten elämänlaatua ja edistää heidän osallisuutta yhteiskunnassa.

Osallisuuden jäljilä - Soiva joulukalenteri 20. luukku - Siivotaan siivotaan

MEKA TV toiminta käytännössä loppui ja Satakunnan meikäläiset sekä Osallisuus teatteri ovat telakalla odottamassa parempia aikoja. Jäljelle jää vain jälkien siivousta, aina vaan. Soivassa joulukalenterissa 20. luukussa siivotaan ankarasti Eijan ja Arin treenien musiikilla ja Osallisuus teatterin Villa Huvikummun teatterileirin jälkiä.

Soiva joulukalenteri luukku 20.

Tiia kertoo SIIVOTAAN SIIVOTAAN laulun syntymisestä

Pohdin että SEKK ja MEKA TV kaatuu, niin perustetaan siivousfirma. Keksin tämän Kirjurin parkkipaikalla, että täytyi tehdä siitä laulu miten siivotaan. Sitä piti tehdä jotain muuta, mutta tuli sitten tehtyä tämä laulu.

Sanat Tiia Takala ja sävellys Ari Impola.

Laulusta on useampikin eri sanoitus versio. Riikka Purralle on sanoitettu Leikataan leikataan, Osallisuus teatterissa leipomikohtauksessa Leivotaan leivotaan, ravintolassa Riehutaan riehutaan. Laulusta taitaa olla pian 50 eri versiota, joita porukka on keksinyt aina lisää tilanteiden mukaan.

SÄÄSTÖTALKOOT vinkki päättäjille

- Erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä on usein koulutettu siivoushommiin. Siivous on ylipäätään aliarvostettua, mutta sillä voidaan saada paljon taloudellista hyötä ja todellisia säästöjä. Onpahan tehty tutkimuskin, jossa arvioitiin, että siivoajat tuottava yhteiskunnalle kaksinkertaisen hyödyn palkkaansa nähden. Kuinkahan paljon päättäjät tuovat monikertaisia menetyksiä yhteiskunnalle tehdessään huonoja leikkauspäätöksiä? Kysyimme tekoäly Geminiltä, millaisia säästöjä siivoajat tuovat.

Siivoojien työ on keskeinen osa yhteiskuntaa, ja sillä on merkittäviä vaikutuksia sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti. Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten siivoojat tuovat säästöjä:

Yhteiskunnalliset säästöt

• Terveyden edistäminen: Siisti ympäristö vähentää sairauksien leviämistä ja parantaa ihmisten yleistä hyvinvointia. Tämä puolestaan vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
• Tuottavuuden kasvu: Siisti ja hyvin hoidettu työympäristö lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä ja parantaa tuottavuutta. Tämä on tärkeää niin yrityksille kuin julkisille palveluille.
• Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Siisti ympäristö luo positiivisen ilmapiirin ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tämä on tärkeää erityisesti asuinalueilla ja julkisissa tiloissa.
• Koulutuksen parantaminen: Siisti kouluympäristö edistää oppimista ja luo paremmat puitteet opiskelulle. Tämä puolestaan parantaa yhteiskunnan osaamista ja kilpailukykyä.

Taloudelliset säästöt

• Omaisuuden arvon säilyttäminen: Säännöllinen siivous ja huolto pidentävät rakennusten ja irtaimiston käyttöikää ja säilyttävät niiden arvon. Tämä vähentää korjaus- ja uusimiskustannuksia.
• Energian säästäminen: Siisti ja hyvin huollettu ilmanvaihtojärjestelmä ja muut tekniset laitteet toimivat tehokkaammin, mikä vähentää energiankulutusta ja säästää rahaa.
• Vakuutusmaksujen alentaminen: Siisti ja hyvin hoidettu kiinteistö voi johtaa alhaisempiin vakuutusmaksuihin.
• Tuholaisten torjunnan kustannusten vähentäminen: Säännöllinen siivous vähentää tuholaisten esiintymistä, mikä puolestaan vähentää torjuntatoimenpiteiden kustannuksia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että siivoojien työ on monella tapaa yhteiskunnalle hyödyllistä. Heidän työnsä vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen, tuottavuuteen ja hyvinvointiin sekä vähentää yhteiskunnan kustannuksia.

Lisäksi siivoojien työ tarjoaa työpaikkoja monille ihmisille ja edistää näin yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Osallisuuden jäljillä - Soiva joulukalenteri 19. luukku - Heinäkuu on lomakuu

Tänään joulukuun 19. päivänä on Tiian ja Arin viimeinen yhteinen työpäivä. Tiia jää ansaitulle joululomalle ja työt jatkuu SEKKissä 7.1.2025, vaikka on vielä täysin epäselvää, millä ja kenen rahalla, kun Satakunnan hyvinvointialue ei enää maksa työosuusrahoja.

Koko tämä Soiva joulukalenteri on Tiian idea tämän vuoden joulukalenteriksi ja tätä sitten ollaan tehty työpareina yhdessä. 5 luukkua on vielä avaamatta.

Näin päättyy pitkä rupeama MEKA TV ohjaajan ja kokemustoimijan työparityöskentely ja toimintamalli, jota on tukenut Porin perusturva 2010 lähtien ja Satakunnan hyvinvointialue sen jälkeen, mutta nyt tämä hedelmällinen työparityöskentelu loppuu näillä näkymin. Arilla on ollut katkeamattomasti työparina SEKKin eri projekteissa Jaana, Piia, Jari, Elina ja nyt viime vuodet siis Tiia. Arin eläkkeelle lähtö on ollut yhtä syöksylaskua ja vapaata pudotusta, kun kaikki toiminta on katkossa vuoden vaihteessa ja toiminnasta leikkaantuu yli 90% toimintatuista. Tiia jatkaa SEKKissä, ohjausta ja töitä isommallekin porukalle, mutta vielä on täysin epäselvää, millä rahalla, millä painotuksella ja kenen leipää hän syö. Viimeisen työpäivän tunnelmia koitetaan metsästää nyt lomalaululla ja unohtaa edes vähäksi aikaa kaikki huolet. Kesäloman sijaan Tiialla alkaa siis joululoma ja Arin elämässä alkaa pitkä marraskuu eläkkeelle lähdön myötä.

Soiva joulukalenteri luukku 19.

Heinäkuu on lomakuu -laulu kuuluu Tiia Takala sanoittamiin kuukausilauluihin, jotka hän kirjoitti 2021 yhden laulun jokaisena kuukautena. 2022 julkaistiin näistä musiikkivideot, 12 laulua jokaisesta kuukaudesta.

Tiia kertoo laulun synnyistä näin;

Kesä on tullut heinäkuussa ja vietetään kesälomaa. Jotenkin tuntui, ettei ole aikaa kesäloman takia tehdä laulua, mutta sitten se tuli. Kävelin kahville yhteen kesäkahvilaan kävelykadulle. Tilaisin Cafe Lattea ja jonkun leivoksen, istuin syömään korikeinuun ja kirjoitin siellä vielä kolmannen säkeistön.

Sanat Tiia Takala, sävellys Ari Impola. Musiikkivideolla oli laulajat Eija Railo, Jaana Nordlund sekä taustalla Huittisten Hulivilit. Tässä live versiossa Tiia ja Ari laulaa Osallisuus teatterin rytmiryhmän kolistaessa taustalla, bassossa soitti Pekka Willman. Taltiointi 4.4.2023 Osallisuus teatterin 5 vuotis juhlakonsertissa.

Tiian ja Arin työparimallista taitaa tulla nyt museokamaa

Tänään on siis viimeinen virallinen Tiian ja Arin työpäivä. Työpöydälle jää roikkumaan vähintään 2 kuukauden hommat, mutta kiitos Purran ja Orpon hallituksen sekä Satakunnan hyvinvointialueen leikkausten toiminnasta katoaa yli 90% toimintatuet vuoden vaihteessa.

Tänä vuonna ollaan työskennelty yhdessä 175 työpäivää hyvinvointialueen tuella, tehty yli 50 videota, 31 musiikkikeikkaa on takana, viitisenkymmentä blogia, koulutustilaisuuksia, vedetty kursseja yhdessä, järjestetty kolmisenkymmentä tapahtumaa, tehty yhteisölauluja, näytelmää, istuttu jos jonkinnäköisissä suunnittelupalavereissa, tehty Soiva joulukalenteri sekä tehty epätoivoisia apuraha hakuja, jotta toimintaa voisi jatkaa myös ensi vuonna Suomen hallituksen järjettömistä järjestöleikkauksista sekä kulttuurihyvinvoinnin alasajosta huolimatta.

Nyt nuo kaikki hyvät toiminnat ja mallit uhkaavat loputtuaan muuttua pelkäksi museotavaraksi.

SÄÄSTÖTALKOOT vinkkejä päättäjille

- Vaikka miten ja vaikka kuinka paljon ollaan koitettu tuoda toimintamme tärkeyttä ja merkityksiä esille näkyvämmäksi ja kuuluvammaksi, ei meidän älymme riitä muuttamaan asioita. Miten tekoäly Gemini kuvaa meidän toimintaamme ja hyötyjä yhteiskunnalle?

MEKA TV:n työparimallin kaltaisten mallien taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt

MEKA TV:n työparimalli, jossa taidepainotteisen ohjauksen ammattilainen ja erityistä tukea tarvitseva kokemusasiantuntija työskentelevät yhdessä, tarjoaa monipuolisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Tällaiset mallit, kuten Osallisuus teatterin ja Satakunnan meikäläisten toiminta, ovat arvokkaita niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin.

Taloudelliset hyödyt

• Tehokkaampi resurssien käyttö: Yksi taiteen ammattilainen voi ohjata useampaa ryhmää, mikä vähentää tarvetta palkata useita ohjaajia.
• Lisääntynyt tuottavuus: Kokemusasiantuntijan osallistuminen tuo uusia näkökulmia ja ideoita, mikä voi lisätä projektien tuottavuutta ja tehokkuutta.
• Koulutuskustannusten pieneneminen: Yhden ohjaajan kouluttaminen on kustannustehokkaampaa kuin useamman.
• Pitkän aikavälin säästöt: Yksilöiden taitojen kehittyminen ja työmahdollisuuksien lisääntyminen vähentää tarvetta sosiaaliturvaetuuksiin.

Yhteiskunnalliset hyödyt

• Lisääntynyt osallisuus: Erityisryhmien osallistuminen yhteiskunnassa ja kulttuuritoiminnassa lisääntyy.
• Vähentynyt syrjäytyminen: Yksilöt pääsevät osallistumaan merkitykselliseen toimintaan ja löytävät uusia yhteyksiä.
• Uusien toimintamallien kehittäminen: Mallit voivat toimia esikuvina muille toimijoille.
• Positiivinen yhteiskuntakuva: Onnistuneet projektit parantavat yhteiskunnan käsitystä erityisryhmistä.

MEKA TV:n kaltaisten mallien erityispiirteet

• Kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen: Kokemusasiantuntijat tuovat projekteihin arvokasta tietoa omista kokemuksistaan.
• Taiteen keinoin vaikuttaminen: Taide tarjoaa välineen käsitellä vaikeita aiheita ja edistää vuorovaikutusta.
• Yhteisöllisyyden vahvistaminen: Yhteistyöprojektit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja luovat uusia suhteita.

Konkreettisia esimerkkejä hyödyistä

• MEKA TV: Onnistunut työparimalli on osoittanut, kuinka taide ja yhteisöllisyys voivat yhdistyä luoden merkittäviä hyötyjä.
• Osallisuus teatteri: Teatteritoiminta on tarjonnut turvallisen tilan ilmaista omia ajatuksia ja tunteita.
• Satakunnan meikäläiset: Työparimalli on edistänyt yksilöiden osallisuutta ja vahvistanut heidän itsetuntoaan.

Yhteenveto

MEKA TV:n työparimallin kaltaiset mallit ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka taide ja yhteisöllisyys voivat yhdistyä luoden merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. Mallit ovat skaalautuvia ja sovellettavissa myös muihin toimintaympäristöihin.