Junatoimistossa kohti Torniota 31.8.2026

Mitäpä muutakaan ihminen voi tehdä pitkällä junamatkalla kuin kirjoittaa matkamuistio kirjaa varten. Ajateltiin Tiian kanssa, että Tornion reissun joutohetket sujuvat näin rattoisasti junatoimistossa ja vähän perilläkin.

Muutenkin viime aikoina ollaan menty sinne tänne sellaisella nopeudella, ettei olla läheskään kaikkia asioita yhdessä käsittelemään.

Lähtö Porista 8:04

Junassa oltiin ajoissa. Käytiin pientä aamupalaveria kuulumisista ja tehtiin matkasuunnitelmaa. Annelle lähetettiin kuva, että junassa ollaan. Ollaan siis matkalla Tukiliiton järjestämälle koulutukselle Tornioon. Toistaiseksi ei paljoa muuta tulevista päivistä tiedetä, paitsi että varmaan kaikenlaisia mukavia kohtaamisia on odotettavissa. Ja elokuva, jonka reissusta teemme. Ehkä pari laulua myös ja ehkä kirjoitamme kirjan tai kaksi.

Mukana on kevytkalusto, 5 videokameraa, 4 jalustaa, pari tietokonetta, muistiinpanovälineitä, animaatiojalusta ja vähän kaikkea, mitä tarvitaan silloin, kun halutaan tehdä elokuvaa ja harjoitella itseilmaisu, pitää hauskaa ja vaikuttaa yhteisiin asioihin. Soittohärveleitä ei ole mukana, saadaan kitaraa lainaksi Torniosta. Ja tietenkin mukana on meidän ikioma pääoma, jonka turvin voimme avustaa torniolaisia kavereita saamaan oma ääni kuuluvammaksi.

Kun junaliput on tarkistettu, junatoimistossa Tiia alkaa tehdä viikkomenua, minä aloitin tämän ja tässä ohessa käydään läpi tehtävälistoja sun muita keskeneräisiä asioita.

Junatoimisto auki

Tampereelta eteenpäin

Matka jatkuu Anne Vuorenpään kanssa. Tehtiin vähän tilannepäivityksiä ja matkasuunnitelmia. Junassa taas toimisto pystyyn. Kemissä ollaan 15:30, joten kaikenlaista pientä sitä sopii yrittää.

11.09 lähdettiin Seinäjoelta eteenpäin. Vähän saatu taas asioita eteenpäin, Huittisten leirirapsa on roikkunut monta viikkoa tekemättä, eikä kaikkia Bluukkarileffojakaan olla ehditty mainostamaan.

Kokkolan kohdilla syötiin ja hommat sekä matka jatkuu. Ruuan lisäksi maisteltiin vähän tulevia apuraha hakuja, mutta synkältä näyttää.

14:19 ollaan pian Oulussa. Tiia tehnyt syyskuun kulkuennustetta ja me muut jotain muuta. Seurattiin muuten tilastoista, mistä maasta meitä juttuja eniten luetaan. Yhdysvalloissa luetaan näitä 10 kertaa enemmän kuin kotimaassamme Suomessa. 

Missä maissa meidän blogeja luetaan eniten?

Nyt alkaa pian Junatoimisto sulkeutua ja Kemi lähestyä. Meille tyypilliseen tapaan minun mielestäni jäi puolet tekemättä, mitä olisi voinut tehdä, mutta Tiian mielestä saatiin puolet hienosti tehtyä. Ollaan silti siis keskimäärin tyytyväisiä päivän tuloksiin tähän saakka. 

Päivää on tosin vielä jäljellä.

Tehtyjä juttuja junatoimistossa

• Matkakuvia tulevaan elokuvaan otettu
• Aamupalaveria pidetty
• Tehtävälistojen päivitykset ja muut maanantairutiinit
• Matkakaluston inventaario tehty
• Mediataitoviikolle 8.-14.2.2027 ilmoittauduttu
• Kuvakäsittelyä viikkomenuun ja blogeihin
• Tiia kokosi Satakunnan meikäläisten Viikkomenun, Ari editoi ja julkaisi sen
• Tiia kokosi ja tilitti kuukauden avotyöt
• Tiedostosiivousta, turhia ja tarpeettomia muistiinpanoja pois
• Kuuluvammaksi kotisivujen päivitystä; Menoallakka, Huittisten kotisivut, Euran sivut, kurssisivuja lisätty
• Teatteri- ja keskiviikkopajan asioita järjestelty
• Matka- ja kurssisuunnitelmia Annen kanssa, tilannepäivityksiä
• Yhden ylimääräisen elokuvan suunnittelua Annen kanssa yms. apurahapohdintoja
• Huittisten Hulivilien Tiian leirirapsa editointi ja julkaistu
• Hulivilien Facebook sivuja päivitetty ja elokuvaa mainostettu
• Huittisten Sataopiston kurssiasiat järjestyksessä
• Apurahapohdintoja lounaspöydässä
• Syyskuun kulkuennuste kirjoitettu, huomenna julkaistaan
• Euran Kiukaisten kurssiasiat järjestyksessä, Facebook päivitetty
• Santerin tekstin editointi ja julkaisu
• Seurattiin tilastoja, mistä meitä oikein luetaan
• Suunniteltiin osallistumista Vammaishistoriakuukauteen
• Linkitettiin Kaikki mahdollista on -Kuuluvammaksi laulu 5/9 Blue Sea Film Festivaalien ensi-iltalinkkeihin

Osallisuuden jäljillä - Soiva joulukalenteri 21. luukku - KIITOS

Vuoden viimeisiä viedään ja on aika sanoa kiitos. Tukiliitto tilasi nipun lyhytelokuvia MEKA TV Tiialta ja Arilta. Yhdellä kuvausreissulla tehtiin laulu Kiitos. Tukiliitto on ollut yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista vuodesta 1992 lähtien.

Soiva joulukalenteri 21. luukku

Tämä laulu on tehty tilaustyönä Kehitysvammaisten Tukiliitolle. Teimme Tukiliiton 60 vuotis juhlavuoteen lyhytelokuvia ja tämä laulu päätti lyhytelokuvan Kiitos Tukiliitto. Elokuvassa niputimme 3 vuosikymmenen aikana toteutuneista kumppanuus- ja yhteistyöprojeteja, joista olemme hyvin kiitollisia.

Laulu syntyi sen pohjalta, mitä kävimme keskustelua Arin kanssa työmatkalla Keuruulle autossa.

Sanat Tiia Takala, sävel Ari Impola.

Alkuperäiset laulajat Henna Kangassalo ja Eija Railo. Tässä konserttitaltioinnissa laulaa Jaana, Tiia ja Ari. Laulua on esitetty useissa Tukiliiton ja Me Itsen tapahtumissa.

SÄÄSTÖTALKOOT vinkkejä päättäjille

Tukiliitto on tärkeä toimija kehitysvammaisten osallisuuden edistäjänä ja edunvalvojana. Meitä kalenterin tekijöitä nyppii erityisesti se, että kaikista järjestöistä ja tuista leikataan eniten vammaisjärjestöiltä, jotka tarvitsisivat enemmän tukea eniten tukea tarvitsevien elämänlaadun ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Leikkaukset kohdistuvat myös kipeästi Satakunnan meikäläisiin, kun ei ole enää varaa tehdä yhteistyötä ja tilaustyöt Tukiliiton kanssa ovat sen siljan tien loppuneet. Tukiliitto on ollut meille tärkeä tuki 1990 luvun alusta lähtien. Tekoäly voittaa taas älykkyyssään Suomen hyvinvoinnin leikkaajat 10-0, vai mitäs sanotte tästä tekoäly Geminin tiivistelmästä? Leikkaamalla ei säästetä vaan leikataan säästöjä.

Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminta ja yhteiskunnalliset säästöt

Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminta vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan talouteen positiivisesti. Vaikka liiton ensisijainen tavoite on tukea kehitysvammaisia henkilöitä ja heidän perheitään, niin toiminta tuottaa myös merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä. Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, miten liiton toiminta voi säästää yhteiskunnan varoja. 

1. Varhainen tuki ja ehkäisy

• Vammaisuuden ennaltaehkäisy: Liitto tarjoaa tietoa ja tukea, joka auttaa ehkäisemään kehitysvammaisuutta jo ennen syntymää tai varhaislapsuudessa. Tämä voi vähentää tulevaisuudessa tarvittavien palvelujen määrää.
• Varhainen puuttuminen: Varhainen tuki ja kuntoutus parantavat kehitysvammaisen henkilön elämänlaatua ja toimintakykyä. Tämä voi vähentää pitkän aikavälin hoito- ja palvelukuluja.

2. Omatoimisuuden ja osallisuuden edistäminen

• Itsenäistyminen: Liitto tukee kehitysvammaisia henkilöitä itsenäistymisessä ja arjen hallinnassa. Tämä vähentää tarvetta laitoshoitoon ja muihin ympärivuorokautiseen hoivaan.
• Työelämään osallistuminen: Työelämässä oleminen lisää hyvinvointia ja vähentää sosiaaliturvakuluja. Liitto tukee kehitysvammaisia henkilöitä löytämään oman paikkansa työelämässä.
• Osallistuminen yhteisöön: Osallistuminen yhteisön toimintaan vahvistaa sosiaalisia verkostoja ja vähentää yksinäisyyttä, joka puolestaan voi johtaa terveysongelmiin ja lisätä palvelujen tarvetta.

3. Perheiden tukeminen

• Vähentynyt perheiden kuormitus: Tukemalla perheitä liitto vähentää niiden kokonaiskuormitusta. Vähemmän kuormittuneet perheet voivat paremmin osallistua työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan.
• Ehkäisee sosiaalipalveluiden tarvetta: Kun perheet saavat riittävää tukea, vähenee tarve kalliimpiin sosiaalipalveluihin, kuten sijoituksiin.

4. Verkostot ja yhteistyö

• Tietojen jakaminen: Liitto toimii tärkeänä tiedon välittäjänä ja verkostoituna eri toimijoiden kanssa. Tämä parantaa palvelujen saavutettavuutta ja laatua.
• Vaikuttaminen päätöksentekoon: Vaikuttamalla päätöksentekoon liitto edistää kehitysvammaisten henkilöiden oikeuksia ja edustusta yhteiskunnassa. Tämä voi johtaa pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampiin palveluihin ja järjestelmiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kehitysvammaisten Tukiliiton toiminta tuottaa merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Tämä tapahtuu edistämällä yksilöiden hyvinvointia, vähentämällä palvelujen tarvetta ja vahvistamalla yhteisöjä.

Kysytäänpä tekoäly Geminiltä vielä toinen asiaan liittyvä kysymys.

Kehitysvammaisten Tukiliiton ja sen yhteistyökumppaneiden yhteistyö ja sen vaikutukset

Kehitysvammaisten Tukiliiton ja sen yhteistyökumppaneiden, kuten Satakunnan Me Itse ryhmien, MEKA TV:n, Osallisuus teatterin ja Kuuluvammaksi yhteistyö on keskittynyt kehitysvammaisten ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden lisäämiseen yhteiskunnassa. Tämä yhteistyö on monipuolista ja kattaa esimerkiksi:

• Kulttuuri- ja taidetoiminnan järjestämisen: Yhdessä järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten esityksiä, työpajoja ja näyttelyitä. Tämä tarjoaa kehitysvammaisille henkilöille mahdollisuuden osallistua kulttuurielämään ja ilmaista itseään taiteen keinoin.
• Vertaistuen tarjoamisen: Me Itse -ryhmät tarjoavat vertaistukea kehitysvammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen. Tämä auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja lisäämään sosiaalisia suhteita.
• Tiedottamisen ja vaikuttamisen: Yhteistyöllä pyritään lisäämään tietoisuutta kehitysvammaisuudesta ja edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia.
• Palveluiden kehittämisen: Yhteistyöllä pyritään kehittämään palveluita, jotka vastaavat kehitysvammaisten henkilöiden tarpeisiin.

Yhteiskunnalliset taloudelliset säästöt

Vaikka yhteistyön suoria taloudellisia säästöjä on vaikea mitata tarkasti, voidaan olettaa, että se tarjoaa useita epäsuoria taloudellisia hyötyjä yhteiskunnalle:

• Vähentyneet terveydenhuollon kustannukset: Aktiivinen osallistuminen yhteisöön ja harrastuksiin voi parantaa mielenterveyttä ja vähentää esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen oireita, mikä puolestaan voi vähentää tarvetta terveyspalveluille.
• Vähentyneet sosiaalipalvelujen kustannukset: Vertaistuki ja yhteisöllinen toiminta voivat vähentää tarvetta sosiaalipalveluille, kuten kotihoidon palveluille.
• Lisääntynyt työllisyys ja verotulot: Kulttuuri- ja taidetoiminta voi tarjota työpaikkoja ja lisätä yksilöiden mahdollisuuksia osallistua työelämään, mikä puolestaan lisää verotuloja.

Muut hyödyt

Yhteistyön taloudellisten hyötyjen lisäksi se tarjoaa myös useita muita merkittäviä hyötyjä:

• Lisääntynyt elämänlaatu: Osallistuminen yhteisöön ja harrastuksiin parantaa elämänlaatua ja lisää hyvinvointia.
• Vahvempi yhteiskunta: Yhteistyö edistää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa yhteiskuntaa.
• Suvaitsevaisuuden lisääntyminen: Yhteistyö lisää ymmärrystä kehitysvammaisuudesta ja vähentää ennakkoluuloja.

Yhteenveto

Kehitysvammaisten Tukiliiton ja sen yhteistyökumppaneiden yhteistyö on monitahoista ja tarjoaa merkittäviä hyötyjä sekä kehitysvammaisille henkilöille että yhteiskunnalle. Vaikka yhteistyön suoria taloudellisia säästöjä on vaikea mitata tarkasti, voidaan olettaa, että se vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen kustannuksia ja lisää työllisyyttä. Tärkeintä on kuitenkin se, että yhteistyö parantaa kehitysvammaisten ihmisten elämänlaatua ja edistää heidän osallisuutta yhteiskunnassa.

Huittisten Hulivilien Ilmaisutaidon leiri Karhiniemen kyläkartanossa 2023

Tulimme leirille perjantaina kello 16.00.

Porin suunnasta meitä tuli Jaana, Tiia ja Ari.

Huittisista meitä oli Mari, Lauri, Markus, Paula, Hanna, Joonas ja Henna.

Kahvilla aloitettiin.

Sitten suunniteltiin aikataulut.

Kaikki hommat alkaa AINA yhteisellä suunnittelulla

Kahvin jälkeen oli elokuvan teeman suunnittelua.

Leirin päätavoitteena oli tehdä

lyhytelokuva Blue Sea Film Festivaaleille 18.8.2023.

Luimme ensin Me Itse ry:n vuoden julkilausuman itsemääräämisoikeusta ja puhuimme siitä.

Sitten päädyimme tekemmään elokuvan Huittisten Hulivilien itsemääräämislaulu

Ruokailu oli kello 18.00.

Sitten oli ohjelmassa Meillä on oikeus laulun sävellys ja sanoitus. Laulua treenattiin sitten vielä pari kertaa. Ja laulettiin me sitten Hulivili humppakin ja pari muuta laulua päivän päätteeksi.

20.00 kello muut lähtivät kotiin.

Meitä jäi leirille yöksi vielä Henna.

 

Me jotka jäimme yöksi leirille kävimme Ripovuorella juomassa iltakahvit.

Kahvittelua Ripovuoren maisemissa

Yöllä tehtiin vielä muutama rästihomma, ilmoitettiin Osallisuus teatteri Pori-kortteli festivaaleille,

suunniteltiin Lukutaitopäivän tapahtumaa

ja vähän kaikkea muutakin.

Lauantaina porukat saapuivat

kello 9.00 Karhiniemeen.

Meidän piti tehdä Joonaksen tekstistä laulu,

mutta todettiin, että siitä on vaikea saada laulua,

joten teksti lähdettiin Verneriin, jossa toivoimme sen julkaistavan.

Nyt jännitämme, julkaiseeko Verneri Joonaksen kirjoituksen

Aamulla pohdimme myös

mitä kaikkea tuleva hallitus on luvannut leikata ja mitä kaikkea on jo leikattu.

Kokosimme yhdessä Satakunnan meikäläisten manifestin nykytilanteesta. Juttua viilataan vielä Merikarvian sekä Osallisuus teatterin porukoiden kanssa ja julkaistaan sen jälkeen ensi viikolla.

Julkilausuman tekoa päättäjille

Sitten kuvattiin elokuva.

 

Mari avusti Aria keittiössä.

Lounaaksi oli perunamuusia ja uunimakkaraa.

Iltapäivällä vielä treenattiin musiikkia, viilattiin manifestia yhdessä,

kirjattiin palautteet ja sitten päätöskahvien jälkeen siivottiin jälkemme.

Kiitos Marittalle järjestelyistä, Osallisuus teatterille vertaisohjauksesta Me Itselle toimintatuesta ja Tukiliitolta alueellisesta tuesta!

Sitten vielä leiripalautteet

Palautteiden aika

- ihan hyvä hieno leiri on ollut

- uutta laulua ollaan tehty

- mukavaa on ollut ja aika mennyt nopeasti

- ihan mukavaa nähdä Porilaisia ja kuvata täällä ja tehdä elokuvia

- mukavaa on ollut ja ihanaa olla täällä kauniissa Karhiniemen kylässä, jossa on tää leiri

- hauskaa on ollut

- kivaa on ollut Huittisten porukan kanssa, heitä on kiva nähdä, hyvä porukka

- Täällä mukavaa ollut taas leirillä

Raportin kokosi Tiia ja Ari

Tiian luontopolut 3/4 - Yyteri

Tiia Takala sai apurahan Tukiliitolta 

tutkia luontopolkuja ja tehdä näistä juttuja.

Tässä 3/4 tarina retkestä Yyterin luontopoluilla. 

Tiia ja Yyterin luontotorni

Luontopolku Yyteri rantalenkki 

Yyterissä on retkeilyreittejä ja luontopolkuja yli 30 kilometriä.

Reittejä joista voi valita itselleen sopivan

Lenkkimme 11.8.2022 alkoi vanhalta surffirannalta.

Päätimme mennä Munakarin säikkään Yyterin lenkin metsäpuolelta ja palata rantoja pitkin.

Munakarin säikkä on lenkin puolessa välissä.

Siellä kohdalla meillä oli evästauko.

Ruokatauko puolivälissä Munakarin säikällä

Tästä kohdasta löytyy myös nuotio mahdollsuus,

mutta tällä kertaa emme grillaaneet mitään.

Osa lenkistä on esteetöntä.

Tämä esteetön osuus. alkaa Yyterin parkkipaikalta 

ja päättyy Huikeen seikkailukeskukseen. 

Tämä on helppokulkuinen lenkki.
Sen jälkeen lenkki helppokulkuista  ainakin pääosin.

Vaihtelevaa luontoa koko reitillä

Tällä luontopolulla on hienoa se,
että siellä maisema on vaihtelevaa.

osa metsää ja osa meren rantaa.

Haasteitakin löytyy, jos haluaa kuntoilla

Koko matka aika pitkä,
melkein 10 kilometriä.

Takaisin tultiin ihan veden rajaa pitkin.

Paluumatka käveltiin avojaloin

ILO

Luonto rauhoittaa mielen.

Yksi mikä siellä luonnossa on hiljaisuus.

Ja se, että aistii ympäristön kokonaan.

Rauhallinen mieli on tyytyväisempi.

Metsässä ja meren rannalla on kaunista.

Kauneus tuottaa iloa. 

Myös se tuottaa iloa,

kun saa kokea ne hyvän ystävän kanssa 

ja jakaa kokemansa ilon. 

Tiia Takala

Tiian luontopolut 2/4 - Inhottujärvi ja Oravajoki

Tiia Takala sai Tukiliitolta avustuksen
tutkia luontopolkuja ja tehdä näistä juttuja.
Tässä 2/4 tarinasta. 

Noormarkussa oli minun luontopolku projektin toinen kohde. Tutustuin 18.7.2022 osaan Noormarkun retkeilyreitistä. 

Inhottujärven lintutornilla

Inhottujärven rannalla oli luontolava ja lintutorni.

Infotaulu linnustosta löytyi

Inhotunjärveltä jatkoimme

Oravajoen rantoja pitkin Noormarkun reittiä,

joka on pätkä vanhaa Satakunnan ja Pirkanmaan reitistöä.

Reitti kulkee nyt nimellä Porin Karhureitti.

Retki kartalla

Koko reitti on päässyt rapistumaan, mutta osaa kunnostetaan jälleen.

Kävelimme Hanhijoen sillalle. Sillan toisella puolella

polku oli vähän hukassa.

Maasto Hanhijoelle oli helppokulkuista.   

Hanhijuon uudelleen rakennettu silta ja laavu

Hanhijoen siltaprojekti oli kesken. 

Vanha silta oli romahtanut,
mutta uusi oli rakenteilla.
Sillan toisella on puolella laavu.

Hanhijoki

Maa on mutainen sateen jälkeen
eli matkaan oli hyvä varata kahdet lenkkarit,
kun toiset kastuivat.  

Sateen jäljiltä mutainen metsätie

Hyvät kengät on tärkeät,
ettei ne jalkoihin rakkoja.
Minulla oli uudet kengät,
enkä ollut pitänyt niitä aiemmin,
joten minulle tuli rakko jalkaan. 

Luonto reitillä oli täynnä pieniä ihmeitä

Matka ei ollut niin pitkä edellinen retki.

Tämäkin oli kaunis kohde.

Tiia Takala

Tiian luontopolut 1/4 - Lauhanvuori

Tiian luontopolku projekti - Lauhanvuori

Nämä luontopolut sellainen projekti, 

johon innostuin siitä, että olemme Arin kanssa 

työmatkoilla kiertäneet luontopoluilla. 

Tähän olen saaneet tukea 

Tukiliiton henkilökohtaisesta apurahoista.  Sain apurahaa 4 luontopolun tutkimiseen.

Lauhanvuoren luontopoluilla

Ensimmäinen retkemme oli Pirunkierros Lauhanvuorella. 

Retkemme alkoi Spitaalijärven rannalla, 

jossa on katos, missä voi tulella ruokaa.

Siellä penkit ja pöytiä. 

Sinne kaksisataa metriä parkkipaikalta. 

Spitaalijärven rannalle voi mennä, 

vaikka olisi vähän liikuntarajoitteita.

Järven nimi tulee siitä, 

että sen uskottiin parantavan sairauksia kuten spitaalia. 

Nälkävuosina järvi kuivattiin ojittamalla 1860 luvulla,

jotta järven kalat saataisiin ruuaksi.

Toisen teorian mukaan järvi ojitettiin karjan laidunmaaksi.

Järveksi se palautettiin 1950-1960. 

Spitaalijärvi

Lauhanvuori Spitaalijärvi-Pirunkierros reitti on pitkä,

en suosittele sitä kaikille.

Pirunkierros on yhteensä 11 km 

Spitaalijärveltä lähtien.

Maasto kyllä aika helppokulkuista. 

Noin puolessa välissä kierrosta 

on laavu ja nuotiopaikka. 

Itse Pirunpelto on hieno. 

Sen yli menee laudoitettu polku ennen hienoa suoalueita.

Läpi soiden ja metsien

Matka varsinaiselle Pirunkierokselle 

kulkee suo ja metsäalueiden läpi. 

Matkalla on myös lähteitä. 

Itse Pirunkierros on noin 4 kilometriä. 

Suoalueella on pitkospuut. 

Luontopoluille on hankala päästä,

ellei ole autoa ja ajokorttia.

Se pitää olla jollakin porukasta. 

Luontopolulle kannattaa lähteä 

saman kuntoisen ihmisen kanssa,

joka ei juokse edellä  

tai laahusta paljon perässä 

ja jaksaa kävellä koko matkan.

Meillä matkaan meni 7 tuntia, 

mutta siihen kuului ruokailu laavulla,

jossa tehtiin tulella ruokaa. 

Ja tietysti aikaa meni valokuvaamiseen.  

Myös muita reittejä löytyy, 

mutta reitti jota menimme on maisemallisesti upein reitti.

Roskiksia ei ollut matkalla. 

Yksi taisi olla yksi laavulla ja sekin oli lukossa. 

Luontoon ei saa jättää roskia,

joten kuljetimme ne mukana. 

Lauhanvuoren Pirunpelto

Päivä oli hieno. 

Ehkä hienointa nähdä oli Itse Pirunpelto. 

Tiia Takala