On aika sanoa näkemiin tälle MEKA TV, Satakunnan meikäläisten, Osallisuus teatterin ja Kuuluvammaksi musiikkiryhmän Soivalle joulukalenterille luukussa 24. Idean Soivasta joulukalenterista keksi Tiia Takala ja sitten vain Tiia ja Ari väänsivät joulukuussa tänne 24 uutta musiikkivideota tai laulua kuultavaksi. Näkemiin on Arin laulu vuodelta 1992 ja se on tehty Myötätuuleen -lyhytelokuvan päätöslauluksi. Tämä päättää myös Arin työuran ja laulu onkin viimeinen, jonka Eija Railo ja Ari esittivät tänne joulukalenteriin yhdessä. Silti, vaikka sanomme näkemiin kaikelle tälle hyvälle, emme sano hyvästi, vaan tapaamisiin. Joulu on ilon ja valon aikaa, mutta myös luopumisen aikaa.
Soiva joulukalenteri 24. luukku
Näkemiin
 |
| Aika monta keikkaa on Eija ja Ari tehneet yhdessä Kuuluvammaksi |
SÄÄSTÖTALKOOT vinkkejä päättäjille
Olemme tarjonneet tässä Soivassa joulukalenterissa 24 SÄÄSTÖTALKOOT vinkkiä päättäjille sellaisista asioita, joihin mekin Soivan joulukalenterin tekijät olemme valmiit sitoutumaan. Olemme kysyneet säästövinkit tekoäly Geminiltä ja täytyy sanoa, että tekoäly voittaa kyllä älykkyydessään ja jopa viisaudessaankin Suomen hallitukset ja vähän muutkin köyhiä, vähävaraisia, vammaisia ja vanhuksia kurittavat päättäjät 24-0. Viimeisenä kysymyksenä kysyyttiin, että mitä jos peruttaisiin koko joulu, kun siitä on tulossa musta joulu liian monelle. Tulisiko siitä säästöjä?
Tulisiko siitä jotain yhteiskunnallista hyötyä tai taloudellisia säästöjä, jos joulu peruttaisiin kokonaan?
Jouluperinteiden ja juhlien merkitys on monitahoinen, ja niihin liittyy sekä syviä kulttuurisia että taloudellisia ulottuvuuksia. Kysymys joulun kokonaan perumisesta herättääkin monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä.
Yhteiskunnalliset hyödyt ja haitat
- Kulutus ja ympäristö: Joulu on kulutuksen huippuhetki, ja sen peruminen voisi vähentää huomattavasti esimerkiksi lahjojen tuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Toisaalta, kulutuksen väheneminen voisi myös vaikuttaa negatiivisesti talouteen.
- Työelämä: Joulu on monille aloille vuoden kiireisintä aikaa. Sen peruminen voisi helpottaa työntekijöiden työkuormaa, mutta samalla se voisi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin yrityksissä.
- Yhteisöllisyys: Joulu on tärkeä yhteisöllinen tapahtuma, joka vahvistaa sosiaalisia suhteita. Sen peruminen voisi heikentää yhteisöllisyyttä ja lisätä yksinäisyyttä.
- Kulttuuri ja perinteet: Joulu on osa monien kulttuurien perintöä, ja sen peruminen voisi olla kulttuurisesti merkittävä menetys.
Taloudelliset säästöt
- Valtiontalous: Valtio voisi säästää esimerkiksi sosiaaliturvakuluissa, jos joululoma lyhenisi tai peruttaisiin kokonaan.
- Yritykset: Monilla yrityksillä on jouluun liittyviä lisäkuluja, kuten markkinointi ja juhlien järjestäminen. Näistä kuluista voitaisiin säästää.
- Kotitaloudet: Kotitaloudet voisivat säästää rahaa lahjoihin ja juhlien järjestämiseen käyttämättä.
Johtopäätös
Jouluperinteiden ja juhlien kokonaan peruminen on monimutkainen kysymys, johon ei ole yksinkertaista vastausta. Se vaatisi huolellista punnitsemista sekä yhteiskunnallisten että taloudellisten vaikutusten osalta. On tärkeää muistaa, että joulun merkitys on hyvin henkilökohtainen, ja sen arvostus vaihtelee ihmisten välillä.
Vaihtoehtoja
Sen sijaan, että joulu peruttaisiin kokonaan, voitaisiin harkita erilaisia vaihtoehtoja, kuten:
- Kestävämpien jouluperinteiden edistäminen: Esimerkiksi lahjojen sijaan voitaisiin keskittyä yhteisiin kokemuksiin tai tehdä hyväntekeväisyyttä.
- Jouluajan lyhentäminen: Joululoma voitaisiin lyhentää, mikä vähentäisi taloudellisia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
- Uusien perinteiden luominen: Voitaisiin luoda uusia, kestävämpiä perinteitä, jotka korvaavat vanhoja.
Joulun merkitys on muuttunut ajan saatossa, ja on mahdollista, että se tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Tärkeintä on, että jokainen ihminen voi itse päättää, miten hän haluaa viettää joulun tai muut juhlapyhät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti