#taiteestatyötä viikkorapsa 17-2021

Hei, se on viikon 17 rapsan vuoro.

Viikkorapsaa ja arkistohommia ennen vappua

26.4. maanantaina tulin SEKKiin kello 9:00. Pidin Ari kanssa palaverin.  Tein viikon menun sekä jatkoin DVD listan kirjaamista. Kotiin SEKKistä lähdin kello 14.00. Illalla kello 18.00 osallistuin vielä etäpalaveriin raumalaisten kanssa.

Rauman kesäelokuvaa suunnittelemassa etänä

27.4. tiistaina minulla oli Monituote päivä. Minulla piti olla Satakulttuuria ohjausryhmän etäpalaveri, mutta se oli peruttu.

28.4. keskiviikkona kirjasin SEKKin palaveriin ylös Taiteesta työtä -tilannekuvaa ja hieman asioita Porin kaupungin ja SEKKin kumppanuussopimuksen meidän osuudesta. Emme kuitenkaan ehtinyt käymään niitä läpi palaverissa, mutta ne lähtevät sähköpostilla SEKKiläisille myöhemmin.

Ari kirjoitti Taiken viime vuoden Taiteesta työtä -rapsaa. Kirjasin myös muutaman kommentin ja kopioin rapsaan oman työnkuvani yhdestä vanhasta tiedosta.

29.4. Torstaina sain tähän viikkorapsaa kirjoittaa juttua Arin arkistoinnista. Meillä on tänään viimeinen päivä 1100 satakuntalaista elokuvaa arkistointihankkeesta ja nyt kun elokuvat on arkistoitu, aletaan keräämään tekstiarkistoa.

Joten nyt sen kimppuun, sillä paperinippua kyllä riittää.

Kaikki projektit loppuu aikanaan, mutta arkistointi ei ikinä

Ensimmäinen paperi on vuodesta 1990, jolloin tehtiin kaksi ensimmäistä elokuvaa, Torstai on toivoa täynnä sekä Koiranelämää, kissanpäiviä.

Alkuteksti käsittelee sitä miten elokuvatoiminta alkoi  se Ravaninkodon asuntolassa. Kun kaksi asukasta meni kihloihin, huomattiin tarve käsitellä asiaa laajemmin.

Aikaisempaa kokemusta videon kanssa työskentelystä ei ollut, innostusta kyllä. Esittely videosta oli ollut puhetta. 

Satakunnan erityishuoltopiirissä oli käynnistetty kultuuriprojekti, jonka tavoiteena oli kokeilla ja luoda uutta toimintaa eri kulttuurin alueilla ja näin rikastuttaa kehitysvammaisten elämää.

Torstai on toivoa täynnä

Ensimmäinen elokuva syntyi kuukauden suunnittelun, viikon kuvausten ja kuukauden jälkikäsittelyn. Se oli 17 minuuttia kestävä lyhytelokuva. 

Elokuva on kuvaus kahden kehitysvammaisten oikeudesta rakastaa ja oikeudesta tehdä omia tehdä päätöksiä.  

Uutta oli aiheen käsittelytavan lisäksi, se että tavallaan siirryttiin pois kehitysvammaisten kuvaamista tekemään videota kehitysvammaisten kanssa. Elokuvaa tehdessä oltiin kaikki samalla viivalla, kukaan ei ollut aikaisemmin tehnyt elokuvaa.

Kehitysvammaiset osallistuivat itse suunnitteluun tekemistä käytettiin osana hoitotyötä.

Tärkeä asia saatiin esille. Kihlattujen, videon tekijöiden ja katselijoiden ollessa valmiimpia kohtaamaan vastaavanlaisia kokemuksia. Elokuva syntyi tarpeesta tehdä ja syntyi uusia tapoja ksitellä asioita, kun kehitysvammaiset otettiin itse mukaan tekemään elokuvaa.

Koiranelämää, kissanpäiviä 

Ensimmäisen elokuvan saavutetuista tuloksista oli innostu niin, että joulukuussa sai toinen videoelokuva ensi iltansa joulukuussa. 

Tämäkin elokuva on tehty asukkaita haastamalla ja asukkaiden kanssa keskustelemalla. Videoelokuvan pituus on 27 min.

Vuonna 1991 syntyi seuraavat neljä elokuvaa ja yksi epävirallinen oppilastyö.

1. Talvinen tarina ja muita episodeja
2. Kulttuuri kuuluu kaikille 
3. Raku 
4. Hiljaiset silmät

Talvinen tarina ja muita episodeja

Kolmas elokuva valmistui keväällä 1991. Elokuvan kesto on 20 minuuttia. Tällä kertaa se tehty täysin henkilökunnan voimin, aikaisemmin oltiin tarvittu ulkopuolista apua elokuvatekniikan kanssa. Ulkopuolista apua ei enää tarvittu.

Nämä kolme ensimmäistä elokuvaa elokuvaa on trilogia. Ne käsittelevät kehitysvammaisten koko elämän kirjoa syntymää lukuun ottamatta.

Elokuvan suunnitteluun on käytetty paljon aikaa. Katsojalle on pyritty antamaan tiedon ja kuvan lisäksi tuntemuksia.

Kulttuuri kuuluu kaikille - raportti kulttuuri projektista

Keväällä 1991 julkaistiin raportti Satakunnan erityishuoltopiirin kulttuuriprojektin tuloksista. Raportti on 63 minuuttia. Se on kooste eri osa-alueista tehdystä kulttuurityöstä työstä.

Tämä on hyvä, että tällainen on tehty. Tämä voi selvittää sellaisille ihmisille videoelokuvan tekoa ja kehitysvammaisten kulttuuritoimintaa,  jotka eivät tiedä siitä mitään.

Tänään oli myös Jaanan työpäivä ja me kaikki SEKKiläiset olimme kerrankin paikalla yhtä aikaa

Ruuaksi oli vappu hernekeittoa. Matias oli aloittanut keittämisen jo edellisenä päivänä. Vietimme työpaikan yhteisen vappulounaan. Tänään myös Jaana oli mukana SEKKissä. 

Päälle saimme munkkikahveeta ja simaa.

Kaksi hillomunkkia per nuppi vapun kunniaksi

Samalla tämä yhteinen lounas oli 17.5. tulevan seminaarimme suunnittelupalaveri.

Raportin kirjasi Tiia Takala