MEKA TV 31 luukkuisessa joulukalenterissa pohditaan Satakunnan Tukipiirin keskustelutilaisuudessa esille tulleita soteuudistusten tuomia muutoksia. Samalla muistellaan, millaisia kehitysvammaisten omia kulttuuripalveluita KeViKe tuotti vuonna 1994.
Mikä muuttuu vai muuttuuko?
Tänään kokoontui Satakunnan Tukipiiri Antinkartanoon keskustelemaan hyvinvointialueiden kehitysvammaisen palveluista. Se oli samalla Satakunnan meikäläisten ja MEKA TV Yhdessä ME selvitään -kiertueen 4/15 tapaamisesta. Tosin meikäläisiä ei tänään ole paikalla, mutta MEKA TV ohjaaja huolehti tilaisuuden tekniikasta ja oli kuulemassa, missä mennään hyvinvointialueiden palveluiden kanssa.
 |
| Tekniikasta huolehti MEKA TV ohjaaja |
Olisi ollut mukavaa tuoda esille myös sen huolen, että miten turvataan palveluketjussa myös kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien erityistaiteen toimijoiden itsensä tarjoamia palveluita. Meitä tietysti huolestuttaa eniten se, miten meidän kulttuurihyvinvointi- ja koulutuspalveluiden käy. Tärkeää asiaa oli niin paljon, ettei tätä puolta taaskaan ehditty saamaan esille.
Uusia asioita käsiteltäessä ainakin yhdellä kehäraakilla ohjaajalla kävi päässä huima historien lehtien havinaa. Tilaisuus oli järjestetty Antinkartanon kappelissa, jossa myös KeViKe oli aikanaan perustettu 10.2.1992.
KeViKen yksi perusajatuksista oli, että myös kehitysvammaiset voivat olla tuottavia yhteiskunnan jäseniä erityisesti kulttuuripalveluiden tarjoajina.
Kaksi ensimmäistä toimintavuotta meni uusien mahdollisuuksien tutkimisessa ja tekniikan opiskelussa. 1994 tuli esiin myös se, miten KeViKen kouluttamat kulttuuritoimijat voisivat kokemustoimijoina olla myös koulutusten tarjoajina.
KeViKen jonkinlainen läpimurto 12.3.1994 tapahtui Jyväskylän yliopiston järjestämässä täydennyskoulutuksessa, jonne tilattiin KeViKen tuottama videoelokuva kehitysvammaisten omista mietteistä 1990 luvun laman keskellä ja silloisen soteuudistusten puristuksissa. Elokuva Maanantai ei mittään julkaistiin täällä koulutuksessa ja se on omalta osaltaan viitoittanut meikäläisten toimintaa tähän päivään saakka.
 |
| Videokansi vuodelta 1994 |
KeViKen Kääntöpiirin 3. vuosi 1994
Mitä muuta tapahtui tuona armon vuonna 1994?
Keväällä KeViKen kulttuuriprojektin päätyttyä toukokuussa 1994 hyvistä projektituloksista huolimatta suoraa jatkoa ei löytynyt.
Elokuussa polkaistiin kuitenin Myötätuulen viesti 1994, jolloin taas kaikki Satakunnan kunnat kierrettin polkupyörällä, tällä kertaa 8 päivässä 15.-24.8.1994.
Toimintaa jatkettiin vapaaehtoistoimintana Ravaninkodosta käsin ja yhteistyö kansalaisopistojen kanssa aloitettiin Merikarvialla, Ulvilassa ja Äetsässä, jotta toiminnalle saataisiin edes jonkinmoista jatkoa keväällä päättyneen kulttuurihankkeen jälkeen.
Varsinkin Äetsän kansalaisopiston viestinleirien kanssa tehty yhteistyö kantoi pitkälle hedelmää.
Samana vuonna myös yhteistyö Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen kanssa alkoi ja tiivistyi. Ohjaaja Ari Impola valittiin SEKKin hallituksen jäseneksi ja JP Niemi varajäseneksi. Impola valittiin myös Porin Videoottien hallitukseen 1994-1995.
Merkittävä asia oli myös, että saatiin ensimmäinen merkittävä avustus Turun- ja Porin läänin taidetoimikunnalta.
Koulutusta kehitysvammaisille järjestettiin 7 lyhytkurssin verran. Oli videokurssi, aprillikurssi, äänettömän viestinnän leiri, Ulvilan ja Merikarvian kansalaisopistoissa alkoi elokuvapiirit. Toimintaa pystyttiin niukoista taloudellisista resursseista huolimatta järjestämään 16 eri Satakunnan erityishuoltopiirin toimintayksikössä.
Elokuvia julkaistiin 5 kappaletta
1. Maanantai ei mittään, 12.3.1994
2. Aprilli KeViKe TV, 1.4.1994
3. Monituote 30 vuotta, 11.5.1994
4. Kulttuuri on aika anarkistinen juttu, 24.11.1994 (Rauma TV 7.4.1997)
5. Viestintäviikonloppu Äetsässä, 4.12.1994
KeViKe -kirjasarjassa julkaisiin 3 kirjaa, muun muassa Matti Haasiosalon Sosiaalipolitiikkaa ja Jaakko Koivuluoman Venäläisiä Vihteljärvellä.
Painoke -lehtiä tehtiin 4 kappaletta vuodenaikojen mukaisin teemoin.
Tapahtumia järjestettiin tai oltiin mukana erilaisissa koulutuksissa esiintymässä 9 eri tilaisuudessa.
Loppuvuonna saatiin Suomen kirkkohallitukselta vuoden kulttuuripalkinto.
 |
| Kirkon kulttuuripalkinnon perustelut 1994 |
Nyt 28 vuotta myöhemmin on mielessä sama huoli kuin silloisten soteuudistusten kanssa, kuinka tässä oikein kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden kanssa oikein käy. Tänään saatiin Tukipiirin keskustelutilaisuudessa paljon hienoja uusia kysymyksiä mietintämyssyyn, mutta vähemmän vastauksia.
Tänään olivat Satakunnan meikäläiset ja heidän oma äänensä muualla, mutta näillä tiedoin on taas hyvä ponnistaa eteenpäin. Pakkohan tässä on uskoa, että yhdessä me selvitään.
