Piia Nurminen on yksi Me Itse ry:n kouluttamia kokemuspuhujia, joka toimii myös Satakunnan meikäläisten Taiteesta työtä -hankkeen yhtenä keskeisenä toimijana ja omaehtoisena kirjoittajana. 17.6.2023 kokoontui Eurajoen meikäläisten elokuvaryhmä pohtimaan omaa synkkää tulevaisuuttaan uuden hallituksen moniteräisen leikkurin heiluessa Satakunnan kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien aktiivisten kansalaisten yllä. Kävimme yhdessä hallitusohjeman läpi ja tässä Piian kirjoitus päivän mietteistä.

Piia Nurmisen sanallinen säilä viuhuu taas

Demokratiaa, osallisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa 

Erityisryhmien elokuva- ja mediakurssit Satakunnassa ovat luoneet vuosien mittaan mahdollisuuden osallistua yhteiskuntamme vaikuttamismahdollisuuksiin ja luoneet meille verkoston, jota kautta olemme saaneet oman äänemme kuuluviin. Tämä on mahdollistanut meidän osallistua ja vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin. 

Olemme vaarassa menettää tämän mahdollisuuden 125 miljoonan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksien, STEAn sekä myös vapaan sivistystoimen 25 miljoonan leikkauksella. 

Nyt herääkin kysymys, miten hallitus aikoo toteuttaa tavoitteensa lisätä kulttuuria ja vapaata sivistyskasvatusta pienemmillä tuloilla? 

Meille mediaryhmät ovat merkinneet ja merkitsevät edelleen sitä, että voimme osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Olemme saaneet äänemme kuuluviin, siellä missä se ei muutoin olisi kuulunut. Mikä tärkeintä, mediaryhmät ovat tarjonneet meille mielekästä tekemistä ja olleet joillekin jopa työpaikka. 

Sanomattakin on selvää, että tämä on ehkäissyt meidän syrjäytymistä sekä edistänyt kuntoutumistamme. Olemme tunteneet itsemme tasavertaisiksi muiden ihmisten kanssa. Nyt tämä mahdollisuus on vaarassa loppua kokonaan, sillä hallituksen tekemä leikkaus vaikuttaa suoraan kulttuurilliseen sekä sivistykselliseen mediakoulutukseen erityisryhmien kohdalla. 

Peräänkuulutankin nyt hallituksen vastuuta seisoa sanojensa takana ja taata myös meille demokraattinen ja osallistuva Suomi.

Vammaispolitiikka:

Vammaispalvelulakia siirrettiin taas säästösyiden takia

Nykyinen vammaislaki on vuodelta 1988. Kehitysvammalaki on vuodelta 1977. Jälleen kerran hallitus siirtää vammaislain uudistusta vedoten siihen, että se toisi 100 miljoonan säästöt. 

Tämä ei pidä paikkaansa. Se että vammaislakia ei uudisteta vieläkään ei tuo säästöjä, sen sijaan kulut tulevat kasvamaan entisestään.

Nykyinen vammaislaki esimerkiksi rajoittaa vammaisten ihmisten työllistymistä, opiskelua sekä harrastusmahdollisuuksia ja tämä puolestaan johtaa syrjäytymiseen sekä lisää mielenterveys ongelmia, jotka puolestaan kuormittavat terveydenhuoltoa entisestään ja se puolestaan lisää vuosittain kustannuksia terveydenhoidon puolelle, jolloin säästöjä ei pääse tulemaan, päinvastoin kulut nousevat entisestään.

Liikkuva Suomi:

Vammaisten liikkumista ei tueta lainkaan Liikkuvassa Suomessa, vaikka säästöjä syntyisi juuri näiden mahdollisuuksien lisäämisestä. Omatoimiset liikuntaa harrastavat ihmiset vähentävät kalliimman liikkumattomuudesta johtuvan hoidon tarvetta

Erityisryhmien liikuntaharrastuksien mahdollisuuksien lisääminen takaa meille terveellisemmän elämäntavan mahdollisuuden sekä ehkäisee omalta osaltaan syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä edistää henkistä sekä fyysistä terveyttä. 

Erilaiset palvelusetelit mahdollistaisivat liikuntamahdollisuuksia mm uimahalleissa, urheilukeskuksissa sekä kuntosaleilla. 

Erittäin tärkeänä näen myös erilaisten luontopolkujen sekä metsäreittien esteettömyyden, mikä varmistaisi myös vaikeavammaisten ihmisten ulkoilua luonnossa. Tämä saavutetaan pitämällä patikka ja maastopolut siistinä ja lisäämällä reittien varsille levähdyspaikkoja sekä roskiksia. 

Tärkeää on myös mahdollistaa, että lähelle luontopolun alkua pääsee sujuvasti myös isommalla autolla, kuten invataksilla. Luonnossa liikkumisen mahdollisuus kuuluu kaikille ja se mahdollisuus on taattava myös vaikeasti liikkuville henkilöille. 

Piia Nurminen