torstai 19. maaliskuuta 2020

Jasminin koronapäiväkirjasta 18.3.2020

Toinen TAITEESTA TYÖTÄ -toiminnan hankekausi jouduttiin käynnistämään etuajassa koronan vuoksi. Hankkeen aktiiviset toimijat ovat päättäneet, että yksi perkeleen korona ei erityisryhmien ääntä vaimenna, joten nyt aloitamme hankkeen puittessa koronapäiväkirjojen kirjoittamisen etäällä toisistamme. Parhaimmista ja koskettavimmista teemme sitten, kun pystymme taas toiminaa yhdessä, elokuvia, Osallisuus teatterin syksyn näytelmää ja kaikkea muuta taiteellista työtä ja tuotoksia, jotka helpottavat meidän ahdistusta, valavat uskoa ja toivoa meidän jokapäiväiseen elämäämme.

Jasmin Blomander aloittaa tämän sarjan tällaisin miettein.

Jasminin ottama päivä kuva

Korona päiväkirja 18.3.2020 Huittinen


Minun päiväni alko sillei,
että sisäinen herätyskelloni herätti
minut kello 7:50 ja nousin ylös.


Ajattelin heti,
että että voihan nenä,
taas yksi päivä
melkein koko päivän kotona.


On tässä yksi plussaa.
Mä saan mennä sentään kauppaan
ja niin ajattelinkin tänään mennä.

Ja kävinhän minä tuolla Lidlissä
ja K-Supermarketissa
ja sen jälkeen heti kotia,
koska ohjeistus on niin.


Pakkohan mun oli kotia tulla,
kun tuolta asuntolasta
tulee meille ruokaa,
koska emme ole töissä,
niin meille kuuluu kuitenkin ruoka. 


Meillekin kuuluu ruoka

Minulla oli tänään Skype kokous, 
kun kuulun tuohon
Sataduunia ohjausryhmään.

Se pidetään etänä,
jotta ei tule mitään tartuntoja
tai mitään muutakaan.


Minulla ei mennyt ihan putkeen
toi Skype juttu,
kun jouduin olemaan puhelimen kautta,
kun ei tässä läppärissä
tahdo toimia toi Skype. 


Minulla on ollut aika tylsää
nämä kotona olot,
koska en tahdo saada
aikaa kulumaan millään.


Aika paljon vietän aikaa
tällä koneella, koska tämä taitaa
olla ainut lohtu,
kun saan kirjoitella tällä. 


Kun olen kotona,
niin nukun aikas lailla
ja katson televisiota,
joka alkaa tympimään,
kun sieltä ei oikeen tule mitään kivaa. 


Ja sekin inhottaa,
kun ei saa nähdä kavereita ollenkaan.

Olisi niin kiva nähdä heitäkin,
kun aina on saanut olla heidän kanssa,
niin nyt ei saa edes nähdä. 


Kaikki akviittiteetti on kanssa kieletty, 
esimerkiksi elokuvateatteri, 
uimahalli ja ynnä muuta sellaista,
niin ei ole mitään. 


Onneksi on puhelimet keksitty,
että jollain tavalla saa pidettyä yhteyttä heihin

ja onhan noita video puhelu juttuja,
jossa voi jutella ja vaihtaa mielipiteitä.

Sekin on ihanaa. 

Jasminin ottama toinen päivän kuva

Minuun tämä korona vaikuttaa 
positiivisesti ja negatiivisesti. 

Positiivisesti vaikuttaa,
että kyllä tämä joskus lähtee
ja elämämme normalisoituu ”joskus”.


Negatiivisesti se vaikuttaa,
että kaikki kiva on kielletty.


Jasmin kirjoittaa TAITEESTA TYÖTÄ hankkeen blogia etäällä

En oikeen muuta keksi.
Kiitos kun sain kirjoittaa tätä...!! 


Jasmin Blomander

Huittinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti